Päätökset sairaalaverkosta eivät ole täysin hyvinvointialueen omissa käsissä ja näin on jatkossakin – "Pitää puhua, miten palvelut turvataan"

– Sairaalaverkkopuuhastelu tulee olemaan täysi katastrofi, kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) painotti torstaina Kuntamarkkinoilla Helsingissä.

Kiuru ihmetteli, miksi alueiden ei anneta itsenäisesti päättää sairaalaverkoistaan lähtien, miten palvelut hoidetaan ja mistä säästetään, jos on säästettävä.

Valtiovarainministeriöstä ei annettu Kuntamarkkinoiden hyvinvointialueiden paneelissa toivoa alueiden vahvistuvalle päätösvallalle edes oljenkortta.

Alueiden on sopeuduttava siihen, että niiden sairaalaverkkoihin kohdistuu jatkossakin alueen ulkopuolista tarkastelua, linjasi valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjausosaston päällikkö Ville-Veikko Ahonen.

Jos alueilla ei pystytä toteuttamaan tarvittavia säästöjä, valtiovarainministeriö tuo sitten pöytään tosiasioita.

– Pusketaan julkisen talouden realiteetteihin, Ahonen sanoi.

Ville-Veikko Ahosen (oikealla) ja Krista Kiurun (toinen vasemmalta) lisäksi paneelissa olivat mukana Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä ja Keski-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu (kok.) sekä tilaisuutta vetänyt toimittaja Outi Airola (vasemmalla). Kuva: Jouni Lampinen

Valtion otteen lujuus mietitytti

Krista Kiuru haluaisi, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue voisi nyt päättää, mitä Oulaskankaan perusterveydenhuollon yöpäivystyksen suhteen tehdään.

Kiuru arvioi, että Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkautuksesta saatavien säästöjen vastapainoksi potilaskuljetusmenot lisääntyvät niin, että lopputulos on miinusmerkkinen talouspuolellakin.

Vajaan 7 000 asukkaan Oulaisten kaupungin naapurikunnat ovat Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Pyhäjoki, Raahe ja Ylivieska.

Kaiken kaikkiaan valtion ohjaus menee Kiurun mukaan säästöjen nimissä kohtuuttoman pitkälle.

– Ei kukaan voi ymmärtää, että Savonlinnan ja Kemin osalta kerrottiin, miten saa olla yksi lääkäri töissä yöllä. Valtioneuvosto siis esittää, että saa olla yksi lääkäri.

– Alueilla on raskasta olla päättäjänä. Kansalaisten luottamus on romahtanut sote-palveluiden järjestämiseen, Kiuru hämmästeli.

Ville-Veikko Ahonen huomautti, että kansalaisten arviot sote-palveluiden tasosta ovat olleet verrattain hyvät hyvinvointialueiden aikakaudella.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru ihmetteli, miten yksityisten lääkäripalveluiden tukemiseen riittää satoja miljoonia, mutta sitten sairaalaverkkoa karsimalla haetaan säästöjä, jotka eivät ole lopulta säästöjä. Kuva: Jouni Lampinen

Jo alueiden lähtökohdat poikkesivat toisistaan

Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä muistutti, mitä haasteita sote-palveluille tuo se, että ikäihmisiä on aiempaa enemmän Suomessa.

– Palvelutarpeen kasvu tulee olemaan valtava.

Samaan aikaan on huomioitava, että tilanne vaihtelee alueittain.

– Pikkaisen eriytyy rahoitus alueiden välillä, Seppälä pohti yhtenä huolenaiheena.

Alueiden taloustilanteet poikkeavat toisistaan. Nykytilanne ei välttämättä kerro kaikkea hyvinvointialueiden taloustoiminnasta.

– Tämä ei mustavalkoinen asia. Lähtökohdat (sote-uudistukseen) olivat hyvin erilaisia, Keski-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu muistutti.

Keski-Uudellamaallakin on tehty kovia päätöksiä.

– Mukana on nyt iso joukko uusia päättäjiä, jotka ovat tulleet korjaamaan vanhoja päätöksiä.

Kovien päätösten aika ei ole kuitenkaan jäänyt jonnekin unholaan, vaan edelleen on sopeutettava toimintaa vastaamaan tarvittaessa talouden realiteetteja.

Seppälä näkeekin, että sairaalaverkkopäivystyksen karsiminen todennäköisesti vain jatkuu ja mahdollisesti lisääntyy tulevaisuudessa nykynäkymien perusteella.

”Kaikilla on syynsä tarvita rahoitusta”

Hyvinvointialueiden paneelissa nousi yleisön joukosta esiin näkemyksiä siitä, miten joitakin alueita on rahoituksen suhteen kohdeltu epäoikeudenmukaisesti muihin verrattuna.

Ville-Veikko Ahonen ei yllättynyt tästä.

– Joka alueella on vastaavia ongelmia. Kaikilla on syynsä tarvita rahoitusta.

Pitää hyväksyä, että palvelut muuttuvat. Säästöillä on tärkeä tarkoitus, Ahonen lisää.

– Pitää puhua, miten palvelut turvataan.

Kiurun mukaan säästöjä saadaan esimerkiksi, kun parhaita käytäntöjä jaetaan ja hyödynnetään kaikilla alueilla tehokkaasti.

Samalla olisi Kiurun mukaan tehtävä rahoitukseen niin uskottava korjaus, että velkaa ei kerry.

Päämääränä on oltava kunnianpalautus sen suhteen, että kansalaiset luottavat taas sote-palveluihin, Kiuru toivoi.

Hyvinvointialueiden yhtiön Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi avasi paneelikeskustelun muistuttamalla, miten palveluiden järjestämistä johdetaan. Alueellinen demokratia toimii yhdessä virkajohdon kanssa ja vahvassa kolmen ministeriön ohjauksessa. Kuva: Jouni Lampinen

Lue myös: