Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut ensimmäisiä tuloksia palvelusetelikokeilusta.
Kuva: Ville Miettinen

Asiakaskäyntien määrä on yllättänyt osan palvelusetelikokeiluun osallistuneista yksityisistä terveysfirmoista.

Joillakin kokeilualueilla julkiselta yksityiselle sektorille siirtyneet asiakkaat ovat käyttäneet perustason terveyspalveluja enemmän kuin alun perin arvioitiin. Osa yksityisistä palveluntuottajista kokee, että asiakkaista maksettu korvaus on jäämässä sen takia liian alhaiseksi.

 

Palvelusetelillä kokeillaan valinnanvapautta viidellä eri alueella Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla, Tampereella ja Ylä-Savossa.

Kokeilu on osa hallituksen kärkihanketta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut kokeilusta ensimmäisiä tuloksia.

Kokeiluissa arvioidaan valinnanvapauden toimintamallia muun muassa asiakkaan, palvelun järjestäjän, ja palveluntuottajan näkökulmista.

Yksityisille palveluntuottajille tehdyssä haastattelukyselyssä muutaman palveluntuottajan vastauksissa on noussut esiin, että yksityiselle sektorille siirtyneet kuntalaiset asioivat lääkärillä enemmän kuin aiemmin.

Palveluntuottajille maksettavat korvaukset on laskettu sen perusteella, millä summalla tietyn ikäinen kuntalainen on vuositasolla käyttänyt julkisen puolen palveluja.

– Sillä rahalla on joutunut ikään kuin antamaan enemmän palvelua asiakkaalle. Siitä on yksityisille palveluntuottajille jäänyt tunnetta, että korvaustaso jäisi alhaiseksi, sosiaali- ja terveysministeriön hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki sanoo.

 

Lehtimäen mukaan lisääntynyt asiointi voi olla alkuinnostusta.

– Jos ei ole vaikka käynyt pitkään aikaan lääkärissä, niin voi olla että nyt käydään useammin kun tuntuu, että sinne pääsee helpommin.

Osalla aktiivisesti asioineista asiakkaista voi olla Lehtimäen mukaan myös patoutunutta palveluntarvetta.

– Voi olla, että osa ei ole käyttänyt julkisia sote-palveluita, jos on kokenut niihin pääsemisen hankalaksi.

Lehtimäki korostaa, että tässä vaiheessa selitykset ovat vielä arvailua.

Hänen mukaansa yksityiset palveluntuottajat ovat kertoneet halunneensa osallistua kokeiluun, koska haluavat olla mukana sote-sektorin ja lainsäädännön kehittämisessä. Liiketaloudellinen kannattavuus on ollut kokeilussa toissijainen asia.

 

Palvelusetelien kokeilu alkoi viime keväänä ja jatkuu vuoden 2018 loppuun. Kokeilun on tarkoitus tuottaa tietoa sote-palveluiden valinnanvapautta koskevaan jatkovalmisteluun.

Valinnanvapauslaki ja siihen liittyvät palvelusetelit ovat saaneet osakseen kovaa kritiikkiä eri asiantuntijoilta. 

Viimeksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen moitti sunnuntaina 29. lokakuuta blogissaan sote-uudistusta kustannusten kasvusta ja julkisen terveydenhuollon valmiuden heikentämisestä kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa.

Lehtosen laskelmien mukaan hallituksen valinnanvapausmalli toisi sote-palveluihin 3 miljardin lisäkustannukset.

 

Vuokko Lehtimäki ei ota kantaa Lehtosen arvioon. Nykyisessä palvelusetelikokeilussa valinnanvapaus koskee vain perustason sote-palveluita, ei erikoissairaanhoitoa.

Lehtimäen mukaan säästöt syntyvät uudessa sote-mallissa esimerkiksi tehokkaiden tietojärjestelmien käyttöönotosta.

– Jos asiakkaan palveluketju on sujuva, niin olen sitä mieltä että se väistämättä tuo sinne tehokkuutta ja taloudellista vaikuttavuutta, Lehtimäki sanoo.

Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*