Perhehoitolakiehdotus sisältää riskin lasten turhista uudelleensijoituksista
Siirtymäsäännökset tulisi sisällyttää perhehoitolakiin siten, että ne turvaavat olemassa olevien sijoitusten jatkumisen, jos se on lapsen edun kannalta paras vaihtoehto, Aila Puustinen-Korhonen kirjoittaa. (Kuva: Ville Miettinen)
Eduskunnassa käsittelyssä oleva perhehoitolakiehdotus sisältää riskin, että joidenkin lasten sijoitus nykyisessä sijaisperheessä ei voisi jatkua.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen kirjoittaa Kuntaliiton blogissa, että lakimuutoksen jälkeen yli neljä eri perheestä olevan lapsen hoitaminen sijaisperheessä ei olisi mahdollista. Nykylainsäädäntö mahdollistaa sen, että joissain perhekodeissa sijaisvanhemmat hoitavat jopa seitsemää lasta eri perheistä.
Lakimuutos toisi siis toteutuessaan tilanteeseen merkittävän muutoksen.
– Yksi vaihtoehto olisi ns. ”ylimääräisten” lasten sijoittaminen perhekodista muihin sijoituspaikkoihin, mikä voisi olla lapsen edun vastaista. Lapselle syntyneet ihmissuhteet perhekodissa, koulussa ja kaveripiirissä voisivat katketa ja lapsen turvallisuudentunne järkkyä, Puustinen-Korhonen kirjoittaa.
– Sijaisperheiden vanhemmat joutuisivat ehkä miettimään, kenestä lapsesta luopuisivat. On otettava huomioon, mitä vaurioita siirrot aiheuttaisivat lapsille, joilla on monesti ollut ennen sijoitustaan epävakaita olosuhteita ja traumaattisia kokemuksia.
Lakimuutoksen jälkeen sijaisperhe voi Puustinen-Korhosen mukaan myös ryhtyä yrittäjäksi ja hakea lupa Aluehallintovirastosta, jos se haluaa pitää kaikki lapset.
– Kolmantena vaihtoehtona lienee perhekodin toiminnan lakkauttaminen, mikä vähentäisi perhehoidon saatavuutta tilanteessa, jossa perhehoito on lapsen sijaishuoltovaihtoehdoista ensisijainen lastensuojelulain mukaan.
– Lakiehdotuksessa ei ole esitetty siirtymäaikaa lain voimaantulolle. Tämä tarkoittaisi monien sijaisperheiden ja niissä sijoitettuina olevien lasten joutumista hyvin outoon tilanteeseen yhtäkkiä. Lain jatkokäsittelyssä tulisikin varmistaa, että siirtymäsäännökset sisällytetään lakiin siten, että ne turvaavat olemassa olevien sijoitusten jatkumisen, jos se on lapsen edun kannalta paras vaihtoehto, Aila Puustinen-Korhonen kirjoittaa.
