Liian suuret rahoitustehtävät voivat vaarantaa kuntien mahdollisuuksia päättää itsenäisesti taloudestaan ja omasta hallinnostaan, perustuslakivaliokunta toteaa.

Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet koosteen perustuslakivaliokunnan lausuntojen pohjalta sote-palvelujen järjestämisestä. Muistio asettaa reunaehdot tulevan uudistuksen valmistelulle.

Perustuslakivaliokunnan mukaan sote-palvelut voidaan järjestää kansanvaltaisuusperiaatteen näkökulmasta kolmella tavalla: järjestäjänä voivat toimia joko kuntaa suuremmat itsehallintoalueet, yksitasoiset kuntayhtymät tai valtio.

Valiokunnan mallit ovat aihioita, eikä ole varmaa etteivätkö nekin törmäisi ongelmiin perustuslain kanssa.

Valiokunta ei ole arvioinut tarkemmin vaihtoehtoa, jossa valtio toimisi sote-palvelujen järjestäjänä, koska mahdollisia malleja on luultavasti useita. Niinpä muistio keskittyy valottamaan kahta ensimmäistä vaihtoehtoa. Joka tapauksessa nykyisiä järjestäjiä isommat ja kantokyvyltään vahvemmat järjestäjät ovat perusteltu ratkaisu, lausunnoissa todetaan.

Kuntayhtymämallissa vaalihankaluuksia

Nykyistä kuntayhtymämallia on vaikea sovittaa yhteen perustuslain kanssa, muistiossa todetaan.

Kansanvaltaisuuden vahvistamiseksi kuntayhtymämalliin voitaisiin liittää erilliset vaalit. Vaalit kuitenkin kaventaisivat vielä lisää kuntapohjaisuutta ja sitä, ettei kunnalla olisi edustajia tai mahdollisuutta vaikuttaa kuntayhtymän menoihin. Ilman vaaleja poliittinen suhteellisuus olisi kuitenkin vaikea toteuttaa.

Kainuun hallintokokeilussa vaaleja kokeiltiin vuosina 2004 ja 2008. Kokeilu paljasti ongelmia kuntaedustuksen suhteellisuudessa ja vaaleista luovuttiin.

Lausunnoissa muistutetaan, että liian suuret rahoitustehtävät voivat vaarantaa kuntien mahdollisuuksia päättää itsenäisesti taloudestaan ja omasta hallinnostaan.

Jos kunnallisveroprosenttien väliset erot kasvavat merkittävästi nykyisestä, yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen ajautuu ongelmiin.

– Valtionosuusjärjestelmä saattaisi olla sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää asianmukaisempi keino vaikuttaa rahoitusperiaatteen ja kuntien verotusoikeutta koskevan perustuslain säännöksen toteutumiseen, muistiossa sanotaan.

Monituottajamalli voi vaatia notifikaation

Kuntalain tapainen päätöksentekojärjestelmä, erillisten maakuntavaalien järjestäminen sekä esitetyt asukkaiden osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuudet täyttäisivät maakuntamallin kansanvaltaisuusvaatimuksen, lausunnoissa arvioidaan.

Maakunnilla ei välttämättä tarvitse olla verotusoikeutta, mutta se vahvistaisi maakunnan itsehallintoa.

Lausunnoissa kuitenkin todetaan, että maakunnallinen itsehallinto ei voi korvata kokonaan kunnallista itsehallintoa tai tehdä sitä merkityksettömäksi.

Sote-palvelujen rahoituksen on vastattava riittävästi palvelutarvetta ja kohdistuttava sen mukaisesti.

Samalla on varmistettava lainsäädännöllä, että palvelujen järjestäjällä on edellytykset turvata ihmis- ja perusoikeudet. Se tarkoittaa, että julkisen vallan on voitava taata sote-palvelujen toteutuminen yhdenvertaisesti.

Jos järjestelmässä on elementtejä monituottajamallista, on varmistuttava siitä, että järjestämisvastuullisella on velvollisuus ja keinot turvata, että palvelut toteutuvat yhdenmukaisin kriteerein ja menettelyin riippumatta siitä, mikä taho palvelut tuottaa.

Jos palvelut tuotetaan esimerkiksi asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla, niiden arvon on oltava sellainen, että asiakas saa sen palvelun, johon hän on oikeutettu.

Jos julkisen hallinnon tehtäviä, kuten sote-palveluja siirretään yksityiselle sektorille, on sielläkin sovellettava hallinnon yleislakeja. Virkavastuun ulottuminen tulee varmistaa säädöksilla.

Mittavan uudistuksen hallittu toteuttaminen edellyttää riittävää siirtymäaikaa ja sen käyttöönoton on syytä tapahtua vaiheittain.

Jos osa palveluista tuotetaan alihankintana, laissa on säädeltävä ja rajoitettava hankittujen palvelujen määrää.

Jos julkinen ja yksityinen sektori kilpailevat tulevassa sote-järjestelmässä asiakkaista, järjestelmä on arvioitava erityisen tarkasti EU:n valtiontukisääntöjen näkökulmasta. Jos asiaan liittyy epäselvyyttä, on selvitettävä, tulisiko järjestelmä notifioida EU:n komissiolle.

Myös Ahvenanmaan asemaa on selvitettävä uudestaan.

Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*