Perustuslakivaliokunta haluaa hallitukselta lisäselvityksen soten yhdenvertaisuuden valvonnasta
Kuva: Ville Miettinen
Valinnanvapauden lakiesityksestä ei käy ilmi kokonaiskuva, kuinka yhdenvertaisuuden toteutumisen valvonta on tarkoitus toteuttaa. Tätä varten perustuslakivaliokunta pyytää hallitukselta kokonaisselvitystä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta haluaa hallitukselta selvityksen siitä, miten perustuslain edellyttämän valtakunnallisen yhdenvertaisuuden ja palvelujen riittävän turvaamisen valvonta toteutuu hallituksen esittämässä sote-mallissa.
Tietopyynnön mukaan hallituksen esitys sisältää palvelujen turvaamisen takeeksi ohjelmia, suosituksia, strategioita, neuvontaa, suunnitelmia, sopimusehtoja ja omavalvonta. Kokonaiskuva yhdenvertaisuuden toteutumisen valvonnasta ei kuitenkaan käy riittävän selväksi.
Tietopyynnön mukaan asiantuntijaselvitys osoittaa, että tarvitaan myös valtakunnallisen yhdenvertaisuuden toteutumista nimenomaisesti koskevaa oikeudellista valvontaa.
”Esitysten perusteella on vaikeata muodostaa arvioita siitä, kuinka hyvin ehdotettu säädöskokonaisuus toteuttaa tällaista valvontaa ja tuleeko juuri valtakunnallisen yhdenvertaisuuden kysymysten valvontaa riittävästi sisältymään ehdotettuihin yleisiin valvontajärjestelyihin. Epävarmana voidaan pitää lisäksi sitä, kuinka riittäviä ovat yksittäisten maakuntien toimintaan painottuvat valvontajärjestelyt”, tietopyynnössä todetaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Viime viikolla aloitettiin perustuslakiasiantuntijoiden kuuleminen tästä asiasta. Kävi ilmi, että tarvitaan lisätietoa, mikä on kokonaisnäkemys valvontamekanismista, kun valvotaan perustuslain velvoitteen täyttymistä palvelujen tasavertaisesta järjestämisestä maakuntien sisällä ja maakuntien välillä, sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie, vas., Kuntalehdelle.
– Tämä on siinä mielessä tärkeä pyyntö, että hallitus voi nyt selvittää perustuslakivaliokunnalle, miten kansalaisten tasavertaisuus ja palveluiden saatavuus toteutuu ja täyttyy ja miten sitä valvotaan, ja mitkä ovat korjausmekanismit, jos jotain ongelmaa on, Lapintie sanoo.
Lapintien mukaan tietopyynnön tekeminen hallitukselle tässä vaiheessa ei ole tavallista mutta ei erityisen dramaattistakaan. Selvityspyyntöjä tehtiin myös vuosi sitten, kun perustuslakivaliokunta käsitteli silloista valinnanvapauslakiesitystä.
Tietopyynnöllä ei Lapintien mukaan ole todennäköisesti vaikutusta sote-lakien käsittelyn aikatauluun. Perustuslakivaliokunta kuulee tällä viikolla sote-asiantuntijoita.
– Voi olla että tulee muitakin asioita joista tarvitaan lisäselvitystä.
Yhdenvertaisuuden parantaminen palvelujen saatavuudessa on yksi sote-uudistuksen alkuperäisiä suuria tavoitteita.
Tavoitteen saavuttamista epäiltiin lakiesityksestä annetuissa lausunnoissa ja haasteet todetaan myös lakiesityksessä.
”Palvelujen saavutettavuus tulisi jatkossakin vaihtelemaan maakuntien sisällä ja harvaan asutuille alueille muodostuisi todennäköisesti vähemmän saatavuutta parantavaa lisätarjontaa. [—] Maakunnan liikelaitoksien tulisi kaikissa tilanteissa varmistaa riittävät palvelut ihmisille maakunnan eri osissa”, valinnanvapauslakiesityksessä todetaan.
Vielä maaliskuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muistutti yhdenvertaisuuteen liittyvän yhden lakiesityksen heikkouksista.
”Maakunnilla on hyvin erilaiset edellytykset toteuttaa sote-uudistus, esimerkiksi saada pätevää henkilökuntaa ja toteuttaa valinnanvapaus. Tämä voi vaarantaa ihmisten yhdenvertaisuuden”, THL muistutti.
Valinnanvapauslain 42 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan laatu yhtenä esimerkkina niistä ehdoista, mitkä maakunnat voivat asettaa palveluntuottajille. Puhutaan myös indikaattoreista tähän liittyen. mutta mitä jää sanomatta on, että tulisi laatia valtakunnalliset laatuindikaattorit, jotta saavutettaisiin yhtenäisyys eri maakuntien kesken. Tämä on tärkeä myös palvelun käyttäjien kannalta. Kiitos mahdollisuuden vertailla eri palveluntuottajiien laatutaso keskenään asiakas on paremmin varustettu tekemään omasta mielestään oikeat valinnat. Siis: ennen lain mahdollista hyväksymistä pitää eduskunnan käytettävissä olla tässä tarkoitettu laadun miittaamisjärjestelmä (ilmeisesti THL:n laattimana)