Perustuslakivaliokunta: Maakunnan voitava tuottaa sote-palveluita – yhtiöittäminen vastoin perustuslakia
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on löytänyt runsaasti korjattavaa hallituksen sote-lakiesityksestä. Valiokunta kertoi lausunnostaan torstaina.
Ennakkoarvelujen mukaisesti yhtiöittämisvelvollisuus ei läpäissyt valiokunnan seulaa. Valiokunnan mukaan maakunnan on saatava itse tuottaa palveluja.
”Maakunnan sote-tehtävien yhtiöittämisvelvoitetta on perustuslakivaliokunnan mielestä pidettävä hallituksen esityskokonaisuuden valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisimpana osana muiden perustuslain säännösten kannalta arvioituna. Laajamittaisesti toteutettuna se heikentää maakunnan itsehallinnon välttämättömänä elementtinä pidettävää kansanvaltaisuutta, koska yhtiöittämisvelvoite edellyttää sote-tehtävien tuottamisen eli varsin laajan tehtäväkokonaisuuden siirtämistä kansanvaltaisen päätöksenteon ulottamattomiin”, lausunnossa sanotaan.
”Maakunnan tehtäviä hoitavien yhtiöiden yhteys maakunnallisen tason päätöksentekoon ja erityisesti maakunnan asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksiin äänestysoikeuttaan käyttämällä muodostuu etäiseksi. Ongelmaa korostaa se, että maakunnan tehtävien yhtiöittämisvelvollisuudelle ei ole esitettävissä välttämättömiä oikeudellisia perusteita. ”
– Lain aikataulu ja vaiheistus ovat kysymyksiä jotka muodostuvat perustuslaillisesti oikeusturvaa vaarantaviksi, valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie, vas., sanoi tiedotustilaisuudessa.
Aikataulu on perustuslaillinen ongelma, koska palvelujen tasa-arvoinen saatavuus vaarantuu.
– Kireä aikataulu voi johtaa jopa terveydenhuoltojärjestelmän kriisiin, Lapintie muistutti.
– Asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia ja subdelegointia koskeva säätely on rajattava ja täsmennettävä, pilotointiin osallistuvista alueista säätäminen, erinäisiä asetuksenantovaltuuksia, Lapintie listasi korjattavia asioita.
Lapintie korosti, että palvelujen yksityistämistä on arvioitava uudestaan kunkin tehtäväkokonaisuuden kohdalla siitä näkökulmasta, täyttyykö perustuslaillinen tarkoituksenmukaisuus.
– Kun yksityistäminen vaarantaa palvelujen toteutumisen, tarkoituksenmukaisuus ei täyt
Varapuheenjohtaja Tapani Tölli muistutti, että korjattavien kohtien löytyminen on luonnollista näin suuressa kokonaisuudessa.
– Näitä ongelmia ei suinkaan ole piiloteltu vaan poikkeuksellisen avoimesti otettu esille missä on ongelmakohtia, Tölli sanoi painavasti.
– Oletan että yksi keskustelulaji nousee ylitse muiden, eli jälkiviisaus. Nyt on kuitenkin katseen suunta eteenpäin. Muutosesitykset ovat korjattavissa.
Myös valiokunnan jäsen Wille Rydman, kok., korosti: uudistus ei kaadu perustuslakiin ja perustuslakivaliokunnan antamaan lausuntoon.
– Perustuslakiin liittyvää problematiikkaa on hallitus on jo varsin avoimesti itse arvioinut. Valiokunnan nostamat asiat ovat korjattavissa. , Rydman sanoi
Valiokunnan jäsenen Anna-Maja Henrikssonin, r., mukaan ei kyse siitä että pientä viilausta riittäisi ja voitaisiin muutamassa päivässä tehdä. Muutamiin päiviin viittasi pääministeri Juha Sipilä keskiviikkona.
– On harvinaista, että näin suurta yksimielisyyttä löytyy näin monesta perustavaa laatua oelvasta asiasta, Henriksson sanoi valiokunnan työskentelystä.
Hän esitti jatkoon parlamentaarista valmistelua.
– Hallitus on saanut kotiläksynsä. Mieluiten ne tehtäisiin niin että katsotaan, millä tavoin tämä toteutetaan fiksusti ja millä tavoin päästään eteenpäin. Jotta päästäisiin eteenpäin, en olisi vieras sille ajattelulle että kaikki puolueet otettaisiin mukaan.
Lapintien mukaan pykälöiden viilaamisen jälkeen laki on lähetettävä uudestaan lausuntokierrokselle.
Lausunto eduskunnan verkkosivuilla
