Pikapyyntö sote-kannasta hämmästyttää
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan Kuntaliiton kautta kuntiin lähettämä pyyntö antaa kannanotto sote-lakiesitykseen pikakomennuksella kummastuttaa kunnissa ja asiantuntijoiden keskuudessa.
Maanantaina lähetetyssä tiedotteessa kunnilta toivottiin kannanottoa keskiviikkoon mennessä.
Miehikkälän kunnanjohtaja Antti Jämsén muistuttaa, että kuntien kuulemiseen pitäisi olla varattuna ainakin 10 viikkoa.
Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä pitää koko valmisteluprosessia sekavana.
– Aikataulut ovat siirtyneet ja nyt yritetään todella nopeasti viimeisiä kuulemisia tehdä. Eihän sille voi hyvää arvosanaa antaa. Erityisesti rahoitus askarruttaa, koska sen perusteita ei ole avattu kunnolla, Penttilä sanoo.
Kontiolahden kunta oli tiistaina eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kertomassa näkemyksensä uudesta lakiesityksestä.
– Painotimme, että aikataulu on kohtuuton ja että emme tule hyväksymään rahoitusta, Penttilä sanoo.
– Tuntuu että kuntien kuuleminen menee jatkuvasti hullummaksi ja hullummaksi. Ymmärtääkseni kaikki kunnat eivät ole edes saaneet lakiluonnosta, vaan lausunto pitäisi antaa tiedotteen pohjalta.
Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen muistuttaa, että kunnista nyt tuleva palaute ei ehdi vaikuttaa sote-mallin sisältöön.
– Sitä paitsi se aika joka kunnille annettiin, ei mahdollista minkäänlaista asiaan perehtymistä, Sulonen sanoo.
– Tämä ei millään muotoa täytä lausuntopyyntö- tai kommentointikriteerejä.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi taannoin hallituksen sote-esityksestä lausuntonsa, jossa hän edellytti että kuntia kuullaan ja kunnilla on todelliset mahdollisuudet lausua kantojaan.
– Jos oikeuskanslerin lausuntoa käyttää mittapuuna, niin eihän tämä niin sanottu kuuleminen niitä täytä, sanoo akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Kuntalehdelle
– Tässä on ehkä tulkittu niin, että kuulemisvelvoite oli asetettu ikään kuin hallinnossa tapahtuvaa valmistelua koskemaan, ja osaltaan tilannetta selittää se, että asian valmistelussa nyt tuli tällainen oikotiemenettely, kun ja sosiaali- ja terveysvaliokunta teki periaatteellisia muutoksia.
– Mutta voi tietysti kysyä, että onko oikein että sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee näin mittavia muutoksia ja kuntien kuuleminen muodostuu vähän näennäiseksi, Tuori sanoo.
Oikeuskansleri Jonkka haluaa antaa työrauhan eduskunnan valiokunnille.
– Kun en valvo eduskunnan toimintaa, en kommentoi sitä mitenkään, Jonkka sanoo Kuntalehdelle.
Myös kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä on huomannut, kuinka hämmennyksissä kunnissa ollaan sähköpostilausuntopyynnöstä ja uusien kuntalaskelmien sisällöstä.
– Vastasin eilen (2.3.) noin 30 kunnan kyselyyn siitä, kuinka laskelmaa pitäisi tulkita. Se on vaikeaa, koska siinä ei erotella mistä mikäkin summa tuli.
Laesterän mukaan uusi laskelma ei ole enää matalalle asetetun leikkurin vuoksi samaa kapitaatiota, mikä alun perin oli laskentaperuste.
Juttua muokattu klo 17.22: Lisätty Eero Laesterän kommentit.
Vaikuttaa siltä, että kunnat laitetaan tapahtuneen tosiasian eteen varaamalla mahdollisimman lyhyt vastausaika kunnallishallinnon olemassaolon ehkä yhteen merkittävimmistä muutoksista. Ensinnä tulee mieleen valmistelun lähes täydellinen epäonnistuminen, toisena se, että valtio pyrkii samaan aikaan siirtämään omia kustannuksiaan kunnille, vaikka kuntien tehtäviä piti supistaa, kolmantena kansanedustajatkin asetetaan tapahtuneen tosiasian eteen vähäisin perustiedoin huolimatta siitä, että moni heistä on toiminut ja toimii edelleen kuntapäättäjänä, neljäntenä rahoitusmallin lähes täydellinen muuttuminen, kun ns. kapitaatiomallista on siirrytty sellaiseen malliin, josta ei ole ilmeisesti kenelläkään perusteellista tai edes alkeellista tietoa kuten ei välttämättä kapitaatiomallistakaan ja viidenneksi hätäilemällä saadaan vain sananlaskun mainitsemia surkeita tuloksia.