Krista Kiuru puhuu valtioneuvoston linnassa
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia

Lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämislait. Arviointineuvoston mukaan esityksen tavoitteista ja keskeisistä esityksistä saa hyvän käsityksen, mutta vaikutusarviot ovat laadultaan vaihtelevia. Vaikutukset yrityksiin, julkisen talouden kokonaisuuteen ja Uudellemaalle kaipaisivat lisäpohdintaa.

– Esityksen vaikutusarvioihin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, koska tavoitteiden toteutuminen riippuu lain toimeenpanosta, ja siitä miten hyvinvointialueet käytännössä tuottavat palveluja, arviointineuvosto toteaa.

Neuvoston mukaan jatkossa tulee kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon esitysten yhtenäiseen vaikutusarviointitapaan, jotta yhteisvaikutuksista olisi mahdollisuus saada käsitys.

– Esityksen perusteella saa hyvän käsityksen yksittäisistä muutoksista ja niiden vaikutuksista, mutta julkisen talouden kokonaisvaikutuksista on vaikea saada selkoa, arviointineuvosto toteaa.

Keskeiset vaikutukset julkiseen talouteen tulisi koota yhteen. Lisäksi tulisi kuvata esityksen vaikutuksia julkistalouden kestävyyteen.

Esitys vasta ensimmäinen askel

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtajan Tarja Myllärisen mukaan arviointineuvosto antoi myös hyvää palautetta: kuntien ja hyvinvointialueiden asemaa on käsitelty monipuolisesti.

–  Esitys painottaa positiivisia asioita haasteita enemmän.  Vaikutusten arviointiin liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta.

Myllärisen mukaan sote-esityksen perusteluosio on pitkä, jolloin kokonaiskuva hämärtyy ja yksityiskohtiin hukkuu.

– Tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset, mutta kysymys on, miten niihin päästään. Viime kädessä toteutus ratkaisee sen.

Myllärinen muistuttaa, että nyt on tärkeää, että hallitus arvioi ja seuraa soteuudistuksen todellisia vaikutuksia. Lainsäädäntö on vasta ensimmäinen askel.

– Tämä on pitkä matka ja olemme vasta alkumetreillä.

Merkittävät vaikutukset yrityksiin

Yritysnäkökulman kuvaus on jäänyt esityksessä puutteelliseksi, vaikka yrityksiin vaikuttavia muutoksia on selvitetty, arviointineuvosto katsoo. Sote-esityksen vaikutukset yrityksiin, yhteiskunnallisiin yrityksiin ja järjestöihin ovat todennäköisesti merkittävät.

Yksi merkittävä muutos on kokonaisulkoistusten mitätöinti. Arviointineuvoston mukaan kokonaisulkoistusten mitätöinnistä ja irtisanomisista palveluntuottajille aiheutuvien liiketoimintavaikutusten suuruusluokka tulisi arvioida.

Lisäksi esityksessä tulisi arvioida suuntaa antavasti yksityisten ostopalvelujen ja alihankintojen rajoitusten aiheuttamia vaikutuksia yrityksille. Myös palvelujentuottajille maksettavien investointikustannusten ja mahdollisten sopimusrikkomusten korvausten kustannukset valtiolle tulisi arvioida karkealla tasolla. 

Uudenmaan erityisratkaisussa ongelmia

Arviointineuvosto nostaa erikseen esiin Uudenmaan erillisratkaisun. Erillisratkaisu voi sisältää osaoptimoinnin riskin, kun sama taho ei järjestä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tehtäviä.

Juuri perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen on arviointineuvoston mukaan sote-esityksen tärkein keino uudistuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Samalla noin kolmannes suomalaisista asuu kuitenkin Uudellamaalla, joka toimii erillisratkaisun mukaisesti.

– Uudellemaalle koituvia yhteisvaikutuksia hyvinvointialueiden rahoitusmallista, kuntien veropohjan muutoksista sekä yksityisten ostopalvelujen käytön rajoittamisesta tulisi arvioida, arviointineuvosto toteaa.

– Lisäksi Uudenmaan erillisratkaisun seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta palvelujen saatavuudesta, hoitoon pääsystä ja kustannusten kehityksestä saadaan lain voimaantulon jälkeen käsitys.

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Mistä osoitteesta tuon arviointikokonaisuuden voi nähdä?

  2. Olen huolissani yksityisen terveydenhoidon “ulosheittämisestä” ja sen vaikutuksista yritysten toimeentuloon ja työllisyyteen sekä verotuloihin.

    Olenn huolissani sotekeskusten perusterveydenhoidon palveluista. Kuntayhtymät riisuvat raskaalla kädellä niiden palveluja.

    Olen huolissani kiinteistöruumiiden paljoudesta kunnille ja siitä miten kunnat selviävät niiden alaskirjauksista talouden huonontuessa kun uudet suunnitelmat ja Maakuntaverot ym vievät kuntien rahat. Onko kenties tarkoituksena sosialisoida kunnat pois kartalta,

    Olen huolissani Kuntayhtymien diktatuurista kuuntelematta kuntia ollenkaan.

    Olen huolissani Maakuntaverosta joka vie kunnolta elinmahdollisuudet.

    Meillä olisi jo valmiina järjestelmät Kela/jaka maksaisi korvaukset lääkkeistä ja hoidoista olivat ne sitten Kuntien, KUntayhtymien, tai yksityisten hoitojenpiirissä.

    Sote/maakunnat alkavat olla liikaa jatkuvaa rahantuhlausta.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*