Tampereen korkeakoulujen uusi yhteinen malli tarjoaisi pohjan myös Masoten keskusjohdolle, uskoo Rauno Ihalainen. (Kuva: Ville Miettinen)

Maakuntien sote-tutkimuslaitoksen (Masote) keskusjohto voisi sijaita esimerkiksi Tampereella, esittää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen.

Osmo Soininvaaran tekemä selvitys valtion sote-organisaatioiden uudelleenjärjestelystä sisältää esityksen maakuntien sote-tutkimuslaitoksesta, jonka keskuspaikka olisi Helsingissä ja joka toimisi kaikilla yliopistosairaalapaikkakunnilla.

Helsinki olisi Soininvaaran raportin mukaan luonteva keskuspaikka, koska Masoten johdon tulee olla päivittäisessä yhteydessä valtionhallintoon, Kuntaliittoon ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.

Ihalaisen mukaan keskusjohdossakin voisi etsiä innovatiivisia ratkaisuja ja Tampereella olisi tarjolla juuri sellainen: poikkitieteellinen, sektotoimatonta osaamista hakeva Tampere3-ratkaisu, joka yhdistää Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun.

Uusi korkeakoulukonsernin on määrä aloittaa toimintansa 1.1.2019.

– Tämän hankkeen keskeinen yksi hanke on terveyden teknologia ja yhteiskunnan yhdistäminen tutkimuksen ja opetuksen tasolla. Minusta tämäntyyppinen toimintaympäristö pitäisi olla pohjana, kun mietitään ajatusta vaikuttavuustiedon kokoamisesta, analysoimisesta ja tuottamisesta palvelujärjestelmille, tässä tapauksessa maakunnille ja sote-järjestelmälle, Ihalainen sanoo.

EPSHP:n Pihalajamäki:
Tutkimustoiminta kaikkiin maakuntiin

Ihalaisen mielestä toiminnan ei ylipäänsä tarvitse olla sidottua tiettyyn paikkaan, tietyn katon alle.

– Pitäisi katsoa toimintaympäristöön, minkälaisia osaamisalueita pitää olla tämänkaltaisen työn taustalla. Luulen että Tampere muun muassa on tässä suhteessa varsin houkutteleva toimintaympräistö.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki puolestaan laajentaisi Masoten tutkimusyksiköt yliopistosairaalapaikkakuntien ulkopuolelle.

– Ajatus laitoksen sijoittumisesta yliopistopaikkakunnille on vanhanaikainen eikä ota huomioon sähköisten verkkojen ja digitalisaation mukanaan tuomaa mahdollisuutta tehdä tutkimusta hajautetusti, Pihlajamäki näkee.

– Enää eivät tutkijat tarvitse yhteistä kahvipöytää, vaan somen eri muodot riittävät innovatiivisen keskustelun käymiseen. Kaikissa maakunnissa olisi hyvä olla tutkimustoimintaa ja on järkevää, että tämä tutkimustoiminta tapahtuisi koordinoidusti.

 

Analyyttinen tieto
soten onnistumisen ehto

Soininvaaran Masotelle kaavailemia tehtäviä Pihlajamäki pitää järkevinä. Saamaa mieltä on Ihalainen, joka on ollut huolissaan siitä, miten yliopistojen kautta tuleva tutkimustieto saadaan linkitettyä päätöksentekoon nykyistä jouhevammin

– Tarvitaan analyyttista lähestymistapaa päätöksenteon tueksi. Jotta sote onnistuisi, se vaatii tämänkaltaisen asioiden kiireellistä kuntoon laittamista, että poliittisille päätöksentekijöille on tutkittua, pohdittua tietoa erilaisista vaihtoehdoista päätöksenteon tueksi.

Asiantuntijatiedon mukaan ottaminen tai ottamatta jättäminen on puhuttanut myös sote-uudistuksen valmistelussa.

– Se on tärkeä kritiikki otettavaksi huomioon ainakin jatkossa, Ihalainen sanoo.

– Koskaan ei päätöksenteossa pitäisi olla niin kiire etteikö tutkimustietoa voisi käyttää.

Toisaalta Ihalaisen mukaan ongelma voi olla sekin, että tutkimusta tehdään ja tietoa syntyy, mutta se ei muokkaudu sellaiseen muotoon joka olisi päätöksentekijän helposti käytettävissä.

– Voisin kuvitella että tämän tyyppinen joustavuus ja nopeus olisi vankempaa Soininvaaran ehdottaman järjestelmän kautta. Jos siihen päästään, se on tosi arvokas asia tulevaa maakuntahallintoa ajatellen.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*