PSHP:n Ihalainen: Valinnanvapauden vaiheistus vaikuttaa vaaliviilaukselta

Hallituksen tiistaina välikysymyskeskustelussa esittämät aikataulutarkennukset sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden voimaantuloon ovat aikataulujen peruskysymysten mittakaavassa pienenpieniä täsmennyksiä, arvioi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen.

– Vaikuttaa lähinnä vaaliviilaukselta. Ne ovat oikeansuuntaisia mutta eivät tule helpottamaan ongelmia oleellisesti, Ihalainen sanoo.

Tietojärjestelmien toimivuuden haasteisiin valinnanvapauden aikataulun puitteissa on kiinnitetty runsaasti huomiota. Ihalainen ja neljä muuta sairaanhoitopiirin johtajaa julkaisivat helmikuun lopulla julkilausuman asioista, jotka heitä aikataulussa huolettavat. He kiinnittivät huomiota muun muassa tietojärjestelmiin.

Omassa blogissaan Ihalainen totesi valinnanvapauden olevan hyvä arvo. Sen valmistelusta ei pitäisi kuitenkaan tulla ideologioiden kysymystä tai poliittisen kädenväännön kohdetta.

Ihalainen ei edelleenkään usko, että järjestelmät olisivat toimintakunnossa 1.1.2019, jolloin valinnanvapauslainsäädännön on määrä tulla voimaan.

Tietojärjestelmäkokonaisuuteen on liitettävä asiakas-potilastietojärjestelmä ja sen on tuettava maakunnan toimintaa ja mahdollistettava palvelutuottajien ohjauksen. Lisäksi päätöksiä tekeville potilaille on oltava luotettava, hyvä tieto tarjolla. Sekin pitäisi tulla maakunnalta.

– Ongelma on, että yhtenäistä yhteismitallista tietoa ei ole tällä hetkellä. Enkä usko että tuossakaan vaiheessa vielä kansalaisilla käytettävissä, Ihalainen viittaa vuoden 2019 alkuun.

– Eikä sitä ole välttämättä toimijoillakaan eli järjestävällä maakunnalla. Se tieto vaatii kuitenkin nykyisten järjestelmien kehittämistä ja olemassa olevan tiedon työstämistä sellaiseksi että  palvelee päätöksentekoa ja valinnanvapautta.

– Nyt ollaan vasta kokoamassa tietoa ja määrittämässä, mitä se on, Ihalainen muistuttaa.

Rahan lisäksi tarvitaan osaajia – ja aikaa

Hallituksen odotetaan puoliväliriihessä satsaavan merkittävästi tietojärjestelmien kehittämiseen. Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä, Ihalainen muistuttaa.

Järjestelmien rakentaminen yhtenäiseksi ja keskustelevaksi ja kansalaista palvelevaksi vaatii myös aikaa ja osaajia.

Osaajia on kohtuullisesti, mutta heidän saamisensa tekemään yhtenäistä työtä on ongelma tällä hetkellä, Ihalainen näkee.

Ihalaisen mielestä valtiolla on mennyt liian kauan ICT:n, työ- ja vastuujaon ja sisältömäärittelyjen miettimiseen.

– Ei ole isoja linjauksia olemassa, joiden pohjalta työtä tehtäisiin niin, että valmista olisi 2019.

– Tämän takia varsinaista perustyötä ei ole päästy tekemään riittävän ajoissa. Aika kulkenut pois alta koko ajan. Vaikka rahaa saataisiin, sen hyödyntäminen ei tapahdu vuodessa tai kahdessa, vaan pidemmällä aikataululla.

Analysoitu näyttö kokeiluista puuttuu

Valinnanvapautta on jo kokeiltu eri puolella Suomea. Ministerit viittasivat muun muassa Kiuruvedellä saatuihin hyviin kokemuksiin ja rohkaisevat maakuntia aloittamaan uusien valinnanvapauden pilotoinnin suunnittelun mahdollisimman pian.

Ihalainen ja muut sairaanhoitopiirien johtajat toivoivat kannanotossaan, että kokeiluja hyödynnettäisiin varsinaisessa käyttöönotossa.

Mutta sekin vie aikaa, jos se halutaan tehdä kunnolla. Ihalainen muistuttaa, että vaikka kokeiluista saa tietoja väliaikanakin, tutkittua ja analysoitua evidenssiä ei saa. Sitä ei vielä ole.

– Koko valmistelu pohjautuu tehtyihin linjauksiin ilman että siellä on arjessa koeteltua kokemusperäistä tietoa. Sen takia olisi järkevää miettiä nimenomaan valinnanvapauden vaiheistamista sillä tavalla että se hyödyntäisi meneillään olevia valinnanvapauskokeilujen analysoituja tuloksia.

Sote-keskusten perustamiselle hallitus myöntää puolen vuoden jatkoajan 1.7.2019 saakka ja erityisestä syystä lisäaikaa voi tulla vuoden 2020 loppuun.

Tuoreen konsulttiselvityksen mukaan sote-keskusyhtiön voi polkaista pystyyn alle vuodessa.

Ihalainen myöntää tämän mahdolliseksi – tosin lähinnä teknisellä tasolla, jossa kyse on perustamisesta ja rekisteröinnistä.

– Meillä on Pirkanmaallakin yhtiötoiminnasta erikoissairaanhoidossa 10 vuodelta. Ennen kuin yhtiö toimii sen verran hyvin että se voi toimia asiallisesti markkinoilla, vaaditaan toiminnan käynnistämistä ja siihen tämä aikataulu koko maata ajatellen on tosi tiukka.

– Erityisesti julkisen puolen peruspalvelujen yhtöittäminen ja samalle viivalle asettaminen yksityisten toimijoiden kanssa, on ongelma, jota ei kannata vähätellä. Siitä kannattaa olla huolissaan.

Lisää aiheesta:

Kuntaliiton Vainio: Puolen vuoden siirtymä täysin riittämätön tietojärjestelmille