Raportti: Järjestöt haluavat lisää vastuuta mielenterveysstrategian toteutuksesta - ”Valtionavustukset on suunnattu pääosin kuntien ja hyvinvointialueiden työhön”
Mielenterveyden häiriöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön mieliala, tunteet, ajatukset tai käytös haittaavat toimintakykyä, ihmissuhteita tai aiheuttavat kärsimystä. Tilapäinen mielenterveyden kuormittuminen ja henkinen pahoinvointi erilaisissa vaikeissa elämänvaiheissa on normaalia. (Kuva: Pixabay)
Kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä tunnistettu kansallista mielenterveystyötä kehitettäessä. Näin kertoo tuore kumppanuusraportti, Järjestöt voimavarana, jossa arvioidaan nimensä mukaisesta näkökulmasta kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa.
Raportin on koostanut sosiaali- ja terveysjärjestöiltä kerätyn kysely- ja haastatteluaineiston pohjalta Mieli Suomen Mielenterveys ry.
Raportti kuvaa julkisen sektorin ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittämistarpeita.
Mieli ry:n strategiajohtaja Meri Larivaara arvioi, että kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2023 olisi voinut onnistua paremminkin tähän mennessä.
Mielenterveysstrategian valtionavustukset on suunnattu pääosin kuntien ja hyvinvointialueiden työhön, hän aloittaa.
– Strategiaa toteuttavat toimet uhkaavat jäädä toisistaan irrallisiksi, paikallisiksi ja alueellisiksi. Valtakunnallista vaikutusta ei saavuteta.
– Tämä koskee kaikkia mielenterveysstrategian painopisteitä ja itsemurhien ehkäisyä.
”Hyvää mallia on tärkeää levittää”
Larivaara painottaa, että kunnissa ja kaupungeissa on tehty paljon hyvää kehittämistyötä.
Ongelmana on hänen mukaansa, että kuntatasolta tai edes hyvinvointialuetasolta hyvät toimintamallit eivät leviä tarpeeksi hyvin.
– Hyvää mallia on tärkeää levittää ja tavoittaa valtakunnallista vaikuttavuutta.
– Tässä tarvitaan mukaan toimijoita, joilla on resursseja viedä hyviä malleja vaikka sataan kuntaan.
Järjestöjen voimasta on näyttöjä
Larivaara kertoo pyydettäessä esimerkkejä kolmannen sektorin vetämistä hankkeista, joiden hyödyt ovat jakautuneet laajalle alueelle.
Hän muistuttaa sosiaali- ja terveysministeriön viime vuosikymmenen loppupuolella rahoittamasta kärkihankkeesta, jolla saatiin vaikuttavaa elintapapohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
– Hankkeen hallinnoijana toiminut UKK-instituutti kehitti muiden muassa 11 sairaanhoitopiirin kanssa elintapaohjauksen menetelmiä, seurantaa ja palvelupolkuja.
– Hanke toimi ja hyvät menetelmät ovat tänäkin päivänä ainakin osittain käytössä eri puolilla Suomea.
Sydänliiton Neuvokas perhe -menetelmää on kehitetty ja levitetty vuodesta 2006 lähtien, ja sen käyttö ja kehittäminen jatkuu edelleen, Larivaara jatkaa.
– Sydänliiton kanssa menetelmää ovat yhteiskehittäneet muiden muassa terveydenhoitajat, esimiehet ja kunnat sekä perheet.
– Sydänliiton valtakunnallisessa hankkeessa Neuvokas perhe -menetelmä otettiin käyttöön kaikissa Suomen kunnissa.
Meri Larivaara painottaa, että vastaavaa – eri puolille Suomea ulottuvaa – kehittämistyötä voidaan tehdä myös mielenterveystyön hyväksi. Suomessa on tällaiseen työhön riittävän vahvoja mielenterveys-, päihde- sekä lapsi- ja perhejärjestöjä.
– Suomessa on tällaisia toimijoita, joilla on ulottuvuutta koko maahan ja intressejä edistää asioita koko maassa.
– Valtakunnallisilla järjestöillä on tähän luontainen mielenkiinto perustehtävänsä kautta. Niiden tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia koko maassa.
Strategioita, jotka tukevat toisiaan
Järjestöillä on valmiutta entistä tiiviimpään yhteistyöhön mielenterveysstrategian toimeenpanon seuraavassa vaiheessa, Mieli ry:n strategiajohtaja Meri Larivaara painottaa.
– Tulevaisuudessa olisi tärkeää integroida eri toimijoiden työtä hyvinvointialueilla ja valtakunnallisesti. Tarvitaan valtakunnallinen rakenne koordinoimaan julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyötä.
– Lisäksi tarvitaan päihdestrategian sekä lapsistrategian yhteensovittamista mielenterveysstrategian kanssa, myös toimeenpanon tasolla.
Tärkeitä asiakirjoja
Kansallista mielenterveysstrategiaa on toteutettu vuodesta 2020 lähtien.
– Tulokset kertovat järjestöjen valtavan monipuolisesta toiminnasta mielenterveysstrategian eri painopistealueilla, Meri Larivaara sanoo.
Järjestöjen toimintamuotoihin kuuluvat apu ja tuki eri elämäntilanteissa, koulutus, vapaaehtoistyö, vertaistuki ja tiedon jakaminen sekä vaikuttamistyö ja verkostoituminen.
– Aineistosta ilmeni, että mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma ovat olleet useille järjestöille tärkeitä asiakirjoja. Ne ovat tukeneet järjestöjen toimintaa ja dialogia toisten toimijoiden kanssa sekä auttaneet perustelemaan auttamistyön tarpeellisuutta yhteistyökumppaneille ja rahoittajille.
Tilanne vaihtelee alueittain
Raportti nostaa esille, että järjestöjen kokemuksen mukaan yhteistyö julkisen sektorin kanssa on sujunut yleensä hyvin.
Se on ollut laajaa, ja verkostot pääosin toimivia. Paikalliset kuntatoimijat tuntevat järjestöjen toimintaa, osaavat pyytää järjestöjä mukaan ja hyödyntää niiden osaamista.
Myös osa hyvinvointialueista on tunnistanut järjestöjen osaamisen ja kutsunut niitä valmistelutyöhön mukaan, mutta tämä vaihtelee alueittain.
Lisäksi raportissa arvioidaan, että mikäli julkinen sektori tunnistaa vain oman toimintansa, yhteisövaikuttavuus jää saavuttamatta ja voimavaroja hyödyntämättä.
Raportissa nostetaan esille huoli siitä, että julkinen sektori ei ole kyennyt osoittamaan järjestökumppanille lisäresursseja yhteistyön turvaamiseksi. Järjestöissä herättää huolta myös se, miten yhteistyökuviot toimivat tulevaisuudessa isojen ja ruuhkaisten hyvinvointialueiden kanssa.
”Tarvitaan ehyempi kuva”
Mielenterveystyössä on kuluvan hallituskauden aikana saatu paljon hyvääkin aikaan, muiden muassa perusterveydenhuollossa. Silti paljon on vielä töitä tehtävänä, Meri Larivaara korostaa.
– Tarvitaan ehyempi kuva mielenterveystyöhön tulevaisuudessa,
– Eri tahoilla tehtävien toimenpiteiden niveltäminen vahvemmin toisiinsa on tärkeää.
Mieli Suomen Mielenterveys ry koordinoi Järjestöt voimavarana -raporttia sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.
Raportti pohjautuu järjestöjen toimintaa kartoittaneeseen kysely- ja haastatteluaineistoon, jossa kerättiin tietoa mielenterveystyötä tekevien järjestöjen toiminnasta mielenterveysstrategian painopistealueilla ja itsemurhien ehkäisyssä.
Raportin aineisto kerättiin 1.2.–26.2.2023 sähköisissä kyselyissä sekä fokusryhmähaastatteluissa.
Lue myös:
Hyvin valaiseva artikkeli jokaisen kuntapäättäjän ja kansanedustajaehdokkaan luettavaksi.
Ihmisen terveys on paras investointi, minkä yhteiskunta voi tehdä.
Jo pitkään juuri mielenterveys on joutunut menettäjäksi, jos näin edelleen jatkuu seuraukset tulevat inhimillisesti ja taloudellisestikin kalliiksi. Haluan korjausta tilanteeseen.