Ratkaisuehdotus Eksoten palkkakiistaan tuomassa omistajakunnille miljoonalaskun – ”Asiasta olisi voitu sopia paikallisella työehtosopimuksella” 

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) palkkausjärjestelmää koskeva erimielisyys on ratkeamassa.  

Ratkaisuehdotuksen mukaan omistajakuntien olisi korvattava kertakorvauksena palkkasaatavia takautuvasti yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Korvaus tulisi suorittaa loppuvuoden aikana.  

Vuosittaiset kustannukset tulevat ratkaisuehdotuksen mukaan nousemaan arviolta kahdeksan miljoonaa euroa. 

Kertakorvauksesta suurin osa lankeaa Lappeenrannan kaupungille, joka on Eksoten suurin omistaja. 

– Eihän tällaisia ole rahoja tietenkään olemassa, ei tämmöisiin ole varauduttu, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoo Kuntalehdelle. 

Lappeenrannan näkemys on, että Eksote saa tehdä ensimmäisen ehdotuksen, miten kaupunki voisi suorittaa maksun. 

– Kyllä se tavalla tai toisella omistajalle kaatuu. Tiedän, että millään Etelä-Karjalan kunnalla ei ole sellaista valmiutta, että otetaan vaan kassasta tämmöiset rahat. 

Eksoten toimitusjohtajan Timo Sakselan  mukaan että kaikki mahdolliset vaihtoehdot korvausten maksamiseksi selvitetään. Tiedotteessaan Eksote kertoo, että tavoitteena on selvitä kertakorvauksesta omin ratkaisuin. Vuosikustannusten osalta valmistelua tehdään kuntien kanssa. 

– Kuntien kanssa on toimittu hyvässä yhteistyössä viime syksystä alkaen ja ratkaisut pyritään löytämään yhdessä. Neuvotteluja on käyty myös valtion suuntaan. 

Neuvotteluja on käyty vuoden 2019 lopusta lähtien Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry voitettua 28.6.2019 annetulla tuomiolla työtuomioistuimessa nostamansa oikeusjutun, jossa oli kysymys Eksoten vuonna 2011 käyttöönottamasta palkkausjärjestelmästä. 

Paikallinen sopiminen jäi

Taustalla on Eksoten perustamisesta asti vallinnut tilanne. Kun Eksote perustettiin vuonna 2010, usean kaupungin ja kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyi kuntayhtymälle. Samalla näiden henkilöstö siirtyi Eksoten palvelukseen. Eksoteen on siirtynyt myöhemmin liikkeenluovutuksella lisää toimintoja. 

Kultakin luovuttajatyönantajalta henkilöstö siirtyi Eksoteen entisine palvelussuhteen ehtoineen, mukaan lukien palkkaus. Tehtäväkohtaisissa palkoissa oli vaihtelua eri kunnista siirtyneillä, samoissa tai yhtä vaativissa tehtävissä olevilla.

Vuonna 2011 eksotelaisten palkat määriteltiin uuden järjestelmän mukaisesti. Työntekijän palkanosat saattoivat joko nousta tai laskea. Aikaisemmin voimassa olleen kokonaispalkan euromääräinen taso turvattiin Eksoten maksamalla takuuosalla. Takuuosan käyttöönotto varmisti sen, ettei kenenkään kokonaispalkka laskenut muutoksen johdosta. 

Työtuomioistuimen antamassa tuomiossa todetaan Eksoten palkkausjärjestelmää koskevan paikallisen sopimuksen syntymisestä seuraavaa: ”Eksoten ja Juko ry:n välille ei ole vuosina 2010─2011 käytyjen neuvottelujen ja 27.10.2011 päivätyn palkkausjärjestelmää koskevan ohjeen perusteella syntynyt sopimusta, jota voitaisiin pitää kunnallisen pääsopimuksen IV luvun 13 § edellyttämällä tavalla solmittuna paikallisena sopimuksena palkkausjärjestelmästä”.

– Asiasta olisi voitu sopia paikallisella työehtosopimuksella. Työtuomioistuimen ratkaisun perusteella tällaista sopimusta ei ole ollut, Eksoten henkilöstö- ja viestintäjohtaja Santtu Niemi sanoo tiedotteessa. 

KT Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen tiedotteessa muistutetaan, että kuntasektorin yleinen periaate on, että samassa hinnoittelukohdassa yhtä vaativissa tehtävissä olevien palkat vastaavat toisiaan. KVTES:n määräyksen mukaisesti tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain tietyissä tilanteissa. 

Poikkeuksellinen ratkaisu

Eksoten ratkaisu on poikkeuksellinen eikä vastaavaa tilannetta tiettävästi ole muualla, sanoo KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.

– Eksoten ratkaisussa ei ole kyse tyypillisestä tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisaatiotilanteesta vaan sovinnosta, joka tehtiin oikeudenkäyntien välttämiseksi. EKSOTE:n palkkausjärjestelmä ei ole ollut KVTES-sopimuksen mukainen ja työnantajan alun perin tekemä harmonisaatioratkaisu ei oikeudellisesti arvioiden ole ollut kestävä. Näin ollen kustannus ei myöskään ole harmonisaatiolle tyypillinen.

Nybondas-Kangas muistuttaa, että kunta-alan organisaatiot ovat harmonisoineet palkkoja työnantajien yhdistymistilanteessa ainakin paras- ja kuntauudistuksen ajoista eli 2000-luvun puolivälistä.

Maakuntauudistukseen Eksoten tapauksella ei ole vaikutuksia sellaisenaan.

– Sote-ja maakuntavalmistelijoiden tiedossa on ollut valmistelun alusta lähtien, että satojen työnantajien yhteenliittyminen tulee aiheuttamaan ns. transaktiokuluja, niitä ei pysty kokonaan välttämään.

Nybondas-Kankaan mukaan KT on koko uudistuksen ajan kiinnittänyt huomiota työnantajayhteenliittymisiin liittyviin kuluihin. Sipilän hallituksen sote-uudistuksen yhteydessä KT vaati palkkaharminoisointia lakiin.

– Meidän ehdotuksemme Sipilän hallituksen valmistelussa oli se, että harmonisaatiosta olisi säädetty lailla. Se sai vastustusta sekä oikeusoppineiden taholta että eduskunnassa. Kunta-alalla kehittynyttä oikeuskäytäntöä ei tietenkään voi sivuuttaa mutta käytännössähän harmonisaatiossa on kyse siitä, että edellisissä organisaatioissa työskennelleet ovat samankaltaisesta tehtävänkuvasta saaneet erisuuruista palkkaa.

– Koska tulkinta on, että kenenkään palkkaa ei voi laskea uudelle organisaatiolle ei jää kuin yksi vaihtoehto mikäli tehtävät ovat edelleen samat. Palkkasyrjintä ikään kuin aktualisoituu siirrossa samalle työpaikalle, Henrika Nybondas-Kangas sanoo.

Sovintoratkaisun hyväksyminen edellyttää vielä Eksoten hallinnon päätöksiä, joiden jälkeen sovintoratkaisu on pantavissa täytäntöön.