Risikko: Valinnanvapaudesta tulee maakunnan vetovoimatekijä

Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaudesta tulee maakuntien vetovoimatekijä, arvioi sisäministeri Paula Risikko, kok., keskiviikkona julkaistujen linjauksien vaikutuksia.

– Aivan varmasti tulee käymään niin, että jotkut maakunnat jotka haluavat houkutella ihmisiä, tulevat varmasti tarjoamaan valinnanvapautta enemmän, koska onhan tämä aikamoinen vetovoimatekijä, Risikko totesi hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Alueiden välinen epätasa-arvo todennäköinen

Tiedotustilaisuudessa viitattiin Kommuntorgetin aiemmin joulukuussa uutisoimaan Tuomas Pöystin näkemykseen, että valinnanvapauden aito toteutuminen on mahdollista vain viidessä maakunnassa ja maaseudulla se ei toteudu.

– Kommuntorgetissa sanottiin asia ihan oikein. Kilpailu- ja kuluttajavirastossa sanoi että täysin laaja kilpailtu malli jossa on laajoja sote-keskuksia, voisi toimia viidessä maakunnassa. Olemme justeeranneet mallia niin että on enemmän tilaa pk-yrityksille toimia.

– Jokainen tietysti ymmärtää, että palvelumarkkina on joka maakunnassa erilainen, Pöysti sanoi.

Maakuntien epätasaiset mahdollisuudet panostaa tämänkaltaiseen valinnanvapaus-vetovoimatyöhön on tunnustettu myös hallituksen muistiossa, jossa on koottu valinnanvapauden alustavia vaikutusarvioita:

”Palvelutarjonta lisääntyy todennäköisesti suurissa asutuskeskuksissa, mutta harvaan asutuille alueille ei lisätarjontaa välttämättä synny. Näin valinnanvapauden toteutuminen ja aiempaa nopeampi hoitoon pääsy perustason palveluihin toteutuu epätasa-arvoisesti.”

 

– Todennäköisyys sille, että valinnanvapaus toteutuu tässä kaupungissa [Helsingissä], on huomattavasti suurempi kuin tästä [Helsingistä] 500 kilometriä koilliseen, perhe- ja peruspalveluminsteri Juha Rehula, kesk., kommentoi.

Muistion mukaan eri väestöryhmien välisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta on ratkaisevaa, miten määritellään palveluntuottajien korvausperusteet sekä asiakkaiden listautumista koskeva sääntely ja käytännöt.

Säästöjen toteuttaminen vaikeaa

Tarkkaa kustannusvaikutusarviota esitetystä mallista ei vielä ole. Sellainen on kuitenkin oltava, kun laki menee eduskuntaan.

– Voi ennakoida, että perustason palvelujen osalta menot tulevat lisääntymään, Rehula sanoi.

Hän kuitenkin muistutti, että perustason tehostaminen laskee erityistason kustannuksia.

– Emme pysty täysin arvioimaan, maksaako valinnanvapaus enemmän, Risikko puolestaan sanoi.

– Väitän, että pitkällä juoksulla se hintansa haukkuu. Kun toimintamalli alkaa pelata, kustannuksetkin vähenevät. Tähän kannattaa satsata.

Satsaaminen tulee kuitenkin kalliiksi. Hallitus myöntää alustavassa arviossaan, että valinnanvapausjärjestelmän toteuttamiseen liittyy paljon kustannuskehitykseen vaikuttavia epävarmuustekijöitä, kuten esimerkiksi markkinoiden avaamiseen liittyvät riskit, kilpailuprosessin dynamiikka ja sen ohjaus sekä millaiseksi järjestelmän kokonaisuus muodostuu.

– Transaktiokustannukset ovat etenkin valinnanvapausjärjestelmän alkuvaiheessa merkittävät. Tämä johtuu hallinnon ja hallintatavan muutoksesta. Resursseja tarvitaan mm. sopimushallinnon kehittämiseen ja organisointiin sekä sopimusohjaamisen osaamisen varmistamiseen, muistiossa todetaan.

Valinnanvapauslainsäädännön toteuttamisesta tulee maakunnille iso haaste, vaikutusarviossa todetaan.

Muutos vaatii uudenlaista johtamisosaamista ja tuo sopimusteknisiä haasteita.

– Järjestäjän strategisten tavoitteiden, kuten esimerkiksi palvelujen saatavuuden ja integraation varmistaminen monimutkaistuu, hallitus arvioi.

Valinnanvapauslainsäädännön alustavan vaikutusarvion pääkohdat:

– Asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy

– Eri väestöryhmien palvelujen saatavuus voi parantua

– Yritystoiminnan mahdollisuudet lisääntyvät

– Markkinoiden muodostumisessa käynnistymisvaihe kriittisin

– Säästöjen toteutuminen on epävarmaa

– Monituottajajärjestelmän pystyttäminen aiheuttaa kustannuksia

– Kannusteet ovat ratkaisevia

– Integraation toteuttaminen voi olla haastavaa

Lakiesitys valinnanvapaudesta lähtee lausunnoille loppiaisen jälkeen.

Aiheesta aiemmin:

Kuntaliitto lakiesityksistä: Kenttää kuultu, korjattavaa jäi

Lausuntokierros ei juuri muuttanut sote- ja maakuntalakeja