Suomessa on nyt rokotettu yli 62 000 ihmistä. Kuva: Pixabay

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti kunnille perjantaina 15.  ohjauskirjeen. Viesti oli, etteivät kunnat saa vitkutella. Rokoteannokset on jaettava kuntalaisille heti, kun ne saapuvat alueille.

Myös kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on vaatinut rokotusten nopeaa ja joustavaa etenemistä ikäihmisten suojaamiseksi.

Monessa kunnassa ohjeistus välittömään rokottamiseen ihmetyttää. Valmiutta rokottaa olisi, mutta rokotteet puuttuvat.

– Nykyisessä tilanteessa, jossa rokotteiden saatavuus on epävarmaa, on äärimmäisen typerää vaatia kuntia jakamaan kaikki saadut rokoteannokset heti ja välittömästi, Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta huomauttaa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Rokotukset alkoivat Suomessa viime vuoden lopulla, mutta rokoteannoksia on saapunut odotettu vähemmän. Keskiviikkoon 20. tammikuuta mennessä maahan oli saatu noin 150 000 rokoteannosta.

Samaan aikaan vähän yli 62 000 suomalaista oli saanut rokotteen ja suunnilleen 42 000 rokoteannosta odotti varastoissa eri puolilla Suomea.

Noin 46 000 rokotetta on  joko toimitettu rokotuspisteisiin, mutta ei vielä rokotettu, tai rokotettu niin, että tieto rokotuksesta ei vielä ole siirtynyt rokotusrekisteriin.

Kaukorannan mukaan nopeampi rokotusvauhti ei nykytilanteessa lisäisi rokotettavien kokonaismäärää lainkaan. Sen sijaan se aiheuttaisi valmiiksi kuormittuneelle terveydenhuollolle lisärasitusta, kun kansalaiset varaavat aikoja toista rokoteannosta varten.

– Ministeriöllä on varsin puutteellinen käsitys perusterveydenhuollon palvelutehtävästä ja voimavaroista, Kaukoranta toteaa.

Puutteellinen ohjeistus

Kunnissa on tuskailtu rokotteiden puutteen lisäksi tiedon puutetta. Vaasan Kaukorannan mukaan kaupunki ei ole saanut esimerkiksi AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämän rokotteen tuotetietoja.

– Ohjeistus on ollut hyvin summittaista ja edes uuden AstraZenecan rokotteen tuoteinformaatiota ei ole jaettu, että olisi voitu ryhtyä valmistautumaan sen tarvitsemiin vaatimuksiin, Kaukoranta kertoo.

Tuotetietoja tarvittaisiin, jotta voitaisiin varautua rokotteen säilytykseen, kuljetukseen, käyttöönottoon saattamiseen ja sekä rokottajien että rokotettavien ohjeistamiseen.

Erityistä epävarmuutta aiheuttaa myös se, ettei alueilla tiedetä kuinka paljon ja milloin rokotteita saapuu, saati missä järjestyksessä ne jaetaan eri puolille maata.

Tornion johtavan lääkärin Jukka Ronkaisen mukaan massarokotuksiin valmistautuminen on vaikeaa, kun niiden ajankohta ei ole tiedossa. Tällä hetkellä kunta kartoittaa tiloja, jotka sopivat suurten ihmismäärien turvalliseen rokottamiseen. Lisähenkilökunnan varaaminen ennakkoon on kuitenkin vaikeampaa ilman tiedossa olevia päivämääriä.

– Valmius massarokotteisiin on, jos rokotteita on. Alueellinen epidemiatilanne ja etenkin valtakunnan rajanylityspaikkojen alueellinen suojaaminen pitäisi ottaa paremmin huomioon, Ronkainen toteaa.

Liian kovat odotukset

Rokotusaikataulu kiinnostaa ihmisiä. Yhdet haluavat tietää, milloin oma vuoro koittaa, toiset toivovat rokotteiden tuovan helpotusta rajoituksiin.

Kun tietoa alueelle saapuvista rokote-eristä ei juuri ole, kunnat ovat viestinnällisesti vaikeassa asemassa.

– Kuntalaisilla on paljon kysymyksiä, joihin meillä ei ole tällä hetkellä antaa vastausta, Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi sanoo.

Kempeleessä rokottaminen on toistaiseksi ollut hyvin pienimuotoista. Rokotteita on saatu muutamia satoja.

Valmius ja halu suurempiin rokotusmääriin olisi. Alun perin odotettiin, että rokotteita tulisi enemmän.

Lohi arvioi, että odotukset alueilla nousivatkin asian suuren julkisuuden vuoksi aluksi ehkä liian korkealle: odotettiin sellaisia rokotemääriä, jotka eivät ikinä olisi olleet mahdollisia.

– Viranomaiset ovat sitä mieltä, että prosessi sinänsä on mennyt hyvin. Odotukset rokotusvolyymeihin olivat kuitenkin epärealistiset, Lohi sanoo. 

Suuria annoksia tuskin tiedossa lähiaikoina

Käännettä rokotemääriin odotetaan Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan rokotteesta, joka ei vaadi säilyäkseen pakastamista. On väläytetty, että massarokotukset AstraZenecan rokotteella voisivat alkaa viikolla kuusi.

Vaasan johtava ylilääkäri Kaukoranta ei usko, että Suomeen ja Vaasaan on lähiaikoina tulossa kovin suuria rokote-eriä.

Euroopan unioni on varannut kansalaisilleen 300 miljoonaa annosta AstraZenecan rokotetta. Euroopan lääkeviranomainen taas on ilmoittanut antavansa päätöksen rokotteen hyväksymisestä mahdollisesti tammikuun lopussa.

– Koska kaikki hyväksymiseen liittyvät dokumentit on jo toimitettu EU:n lääkevirastoon, viivyttelyn syynä on mitä suurimmalla todennäköisyydellä se, että rokotetta ei ole alkuvaiheessa tulossa lainkaan kovin suuria määriä jakoon, Kaukoranta toteaa.

Kaukorannan mukaan on todennäköistä, että AstraZenecan rokotetta saadaan EU-maihin aluksi 50­–100 miljoonaa annosta. Suomi saisi tällöin 615 000–1 230 000 rokoteannosta ja esimerkiksi Vaasa 6 150–12 300 annosta.

Koska rokotekertoja on kaksi, voidaan määrällä Kaukorannan mukaan suojata virukselta noin 3 075–6 150 vaasalaista.

– Tähän tarkoitukseen ei tarvitse järjestää spektaakkeleita varaamalla esimerkiksi jäähallia rokotuskäyttöön.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*