Valmis kauppaverkosto voivat olla S-ryhmän toimitilavaltti tulevassa sote-markkinassa. Kuvassa Savonrannan Sale. (Kuva: Ville Miettinen)

Osuuskauppa Suur-Savo aikoo valloittaa koko Etelä-Savon maakunnan työterveyspalvelumarkkinoista mahdollisimman suuren osan. Samaan aikaan S-ryhmä selvittää laajentumista koko maassa terveydenhuollon palvelujen tuottajaksi.

Suur-Savo ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote ostavat yhdessä Mikkelin kaupungilta Etelä-Savon Työterveys Oy:n 2,6 miljoonalla eurolla. Maanantaina julkistetusta kaupasta päätetään virallisesti kesäkuussa.

Suur-Savolle yhtiön osakkeista siirtyy 51 prosenttia ja Essotelle 49 prosenttia. Molemmilla on toistensa osakkeisiin etuosto-oikeus.

Kaupan taustalla on sote-uudistus: kunta ei voi enää sote-uudistuksen toteutuessa omistaa sote-toimialalla toimivaa yhtiötä.

Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen sanoi Kuntalahdelle tiistaina, että tavoitteena on valloittaa Mikkelin talousalueen lisäksi Savonlinnan ja Pieksämäen talousalueitten työterveyspalveluista mahdollisimman suuri osa.

Palveluja tarjotaan julkisten toimijoitten, eli muun muassa kuntien ja maakunnan työntekijöitten lisäksi kaikille yrityksille vapaan kilpailun periaatteen mukaan.

Kaupungin omistaessa Etelä-Savon Työterveys Oy:llä on ollut 17 500 asiakasta. Tämä määrä aiotaan alkuvaiheessa Hämäläisen mukaan sekä liikevaihdoltaan että asiakasmäärältään tuplata. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna vajaat seitsemän miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on ollut noin 50 työterveyshuollon työntekijää.

Selvitys koko maan
terveysmarkkinoista

Heikki Hämäläisen mukaan S-ryhmä tutkii parhaillaan koko maan kattavasti terveyspalvelubisnekseen ryhtymistä. Selvitettävänä on työterveyspalveluitten lisäksi myös koko muu terveydenhuollon palvelutarjonta.

Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen toimii S-ryhmän hallituksen jäsenenä. Hämäläinen valittiin hallitukseen vuonna 2014, kun hallituksen jäsen Taavi Heikkilä valittiin SOK:n pääjohtajaksi.

Pohjois-Karjala
aloitti ensimmäisenä

S-ryhmä on tehnyt terveysliiketoimintaa tätä ennen Pohjois-Karjalan Osuuskaupalla (PKP), jossa toimii PKO:n lääkäriasema.  PK-Terveys avattiin 2014.

S-markettien, Alepan ja Prismojen tapaan terveysasemien käytöstä omistajat, eli osuuskaupan jäsenet,  saavat bonuksia, mutta kaikki halukkaat voivat asioida niissä. Tarjolla on yleislääkäripalvelujen lisäksi muita perusterveyspalveluita, esimerkiksi röntgenkuvauksia.

Palvelua on tarjolla arkisin ja lauantaisin, myös ilman ajanvarausta.

Ideana on, että terveydenhoitopalvelut ovat kätevästi käytettävissä kauppareissuilla.

S-ryhmällä on
hyvät edellytykset

S-ryhmällä on asiantuntija-arvion mukaan potentiaalia kilpailuun myös suurten kansainvälisten rahastojen omistamien yksityisten terveydenhuollon yritysketjujen kanssa, mikäli S-ryhmä ja -osuuskaupat päättävät lähteä terveydenhuoltoon isolla volyymillä. Työterveyshuolto, perusterveydenhuolto ja sosiaalipuolen palvelut muodostavat kelpo kokonaisuuden.

Edelläkävijänä voi pitää OP-ryhmää, joka on perustanut Pohjola-sairaaloita.

S-ryhmän edellytyksiä parantaa se, että osuuskaupoilla on rahaa ja toimitilat.

Osuuskaupat toimivat koko maassa, ne ovat alueellisia ja maakunnallisia. Osuustoiminnan eduksi myös katsotaan, että niiden terveyspalvelujen ”voitot” jäisivät Suomeen ja omalle alueelle sen sijaan, että voitot siirtyisivät ulkomaisille omistajille.

Osuuskaupoilla on valmiina suuria liiketiloja lääkäriasemille: kauppakeskus-Prismat, ABC-huoltamo-myymälät ja hotellit sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella.

Riitta Vainio
riitta.vainio@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Mitä kaikkea kunnissa tehdään? Työstään kertoo mm. kunnanjohtaja ja pehtoori.

Ilmoitus