Saarikko: Jalkautuminen turvaa integraation ja valinnanvapauden

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk., sanoo, että soteuudistus ei romuta palveluverkkoa, vaan palveluverkon ongelmat ovat syy sote-uudistukseen. Uusi valinnanvapausmalli ja siihen sisältyvä jalkautuminen turvaavat hänen mielestään sekä valinnanvapauden että integraation.

Hallituksen uusi linjaus soten valinnanvapauden järjestämiseksi on herättänyt kritiikkiä, jonka mukaan alkuperäisiin tavoitteisiin kuulunut sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ei toteudu kunnolla. Perustuslakivaliokunnan linjaus teki integraation järjestämisestä monimutkaisemman, Saarikko myöntää. Valiokunta katsoi, että viranomaisvaltaa ei voida luovuttaa yksityisille toimijoille.

Uudessa mallissa sote-keskuksissa pitää kuitenkin olla sosiaalialan neuvontaa ja opastusta. Saarikon mielestä se jo sinänsä on erittäin hyvä asia, ja arvelee, että se usein jo riittää.

Mutta lisäksi maakunnat velvoitetaan jalkauttamaan viranomaispalvelujaan myös yksityisiin sote-keskuksiin. Tällöin niissä on myös fyysisesti paikalla maakunnan työntekijöitä, joilla on oikeus tehdä hoitoon liittyviä viranomaispäätöksiä.

Saarikko ei ota kantaa siihen, kuinka osa- tai kokoaikaista viranomaistenjalkautuminen yksittäisissä te-keskuksissa on.

– Sitä katsotaan sitten maakunnissa tilanteen mukaan.

Talousvaikutukset arvioitavana

Saarikko vakuuttaa, että uutta uudistusta valmisteltaessa myös eurot on koko ajan pidetty mielessä.

Hänen mukaansa talouden arviointi oli tällä kierroksella tavallaan helpompaa, kun käytettävissä oli jo kokemuksia ja tietoa maakunnista, niissä tehdyistä laskelmista ja arvioista.

Saarikko korostaa myös sitä taloudellista merkitystä, joka on kirjautumisjärjestelmän muutoksella.

Ne kansalaiset, jotka eivät itse valitse sote-keskusta, kirjataan aluksi kahdeksi vuodeksi julkisen sektorin asiakkaiksi, ja vasta vuoden 2023 alusta heidät sijoitetaan lähimmän sote-keskuksen asiakkaiksi, elleivät itse ole tehneet omaa päätöstään suuntaan tai toiseen sitä ennen.

Edellisessä esityksessä sijoittaminen olisi tehty heti ilman siirtymäaikaa. Nyt maakunnat siis saavat pitää näitä päättämättömiä koskevan rahoituksen, kun niillä on maksettavana myös siirtyvän palveluverkoston ylläpito.

Tällä on Saarikon mukaan merkittävä vaikutus maakuntien talouteen siirtymävaiheessa.

Taloudellisten vaikutusten selvittely on kuitenkin vielä kesken samoin kuin muukin vaikutusarviointi.

Terveyspalvelut muutakin kuin lääkäri

Kasvukeskusten ulkopuolella – myös keskustan kentällä – ollaan paikoin huolestuneita palvelujen karkaamisesta. Oma kunta ei saa tuottaa palveluja, ja rahat viedään kasvukeskuksiin yksityisille toimijoille.

Saarikko sanoo painokkaasti, että ei lainkaan väheksy huolta. Hänen mielestään on kuitenkin virheellistä ajatella, että sote- ja maakuntauudistus veisi palvelut.

– On selvää, että palveluverkkoa on joka tapauksessa pakko uudistaa, ja siksi tarvitaan sote- ja maakuntauudistus, hän sanoo.

Yhdeksi ongelmaksi huolessa Saarikko näkee lääkärilähtöisyyden. Terveyspalveluja ajateltaessa keskipisteenä on neljän seinän sisällä istuva lääkäri, mutta terveyspalvelut ovat paljon muutakin nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän, hän sanoo.

Hän sanoo huomaavansa usein, että itsekin ajattelee terveyspalveluja kovin kapeasti.

Eikä se riitä, että omassa kunnassa on hieno terveyskeskus, jos siellä ei ole tarvittavia palveluja eikä aina edes lääkäriä, Saarikko sanoo, ja nostaa esimerkiksi oman synnyinkuntansa Oripään, jolla on vaikeuksia lääkärin palkkaamisessa.

Saarikon mukaan yksittäisen ihmisen palvelut voivat parantua huomattavastikin asiakassetelien avulla.

Osin seteliä voidaan käyttää myös kotiin saatavissa palveluissa.

Kaikki saaneet yrittää

Oppositio on moneen kertaan tarjoutunut ja halunnut mukaan sote-uudistuksen ja nyt valinnanvapauden valmisteluun. Vaatimusta on perusteltu muun ohella sillä, että kyseessä on valtava uudistus, joka vaikuttaa myös tuleviin hallituskausiin. Edellisellä hallituskaudella oppositio otettiin mukaan viimeisessä vaiheessa, joka sekin kaatui aikanaan perustuslakivaliokunnassa.

Saarikko samoin kuin koko hallitus on torjunut opposition toiveet koko ajan.

Olisiko uudistuksesta tullut erilainen tai huonompi, jos oppositio olisi ollut mukana?

– Suomessa ei ole yhtään puoluetta, joka ei olisi ollut yrittämässä sote-uudistusta, Saarikko sanoo.

Hänen mukaansa hallitus on pitänyt oppositiota ajan tasalla parlamentaarisessa seurantaryhmässä. Viimeksi uuden mallin valmistelua on seurantaryhmässä esitelty pari viikkoa sitten, Saarikko kertoo.

Opposition palautetta Saarikko odottaa varsinaisesti torstain jälkeen, kun hallituksen malli tulee julki pykälämuodossa – mikäli se hyväksytään hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä.

Vaikka pykälät ovat nyt valmiina, lain perusteluja ja vaikutusarviointia työstetään vielä.

Marraskuun alussa lain on määrä lähteä lausuntokierrokselle.