Annika Saarikko peri ison pinon keskeneräisiä asioita edeltäjältään Juha Rehulalta. Hän luotsaa yhdessä kuntaministeri Anu Vehviläisen kanssa keskustan työtä alueuudistuksessa. (Kuva: VNK / Viivi Myllylä)

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk., sanoo korostavansa työssään kodin merkitystä ja osuutta.

Vireillä on paljon asioita, joita pitäisi viedä eteenpäin maakuntien avulla, ja horisontissa eli seuraavalla hallituskaudella odottaa sosiaaliturvan kokonaisuudistus.

– Jos perheet voivat, hyvin Suomi voi hyvin, hän sanoo. Kodeista puhuessaan hän ei ota kantaa eri perhemuotoihin.

Ministerillä on agendallaan paljon asioita, epäkohtia ja avoimia kysymyksiä, jotka odottavat ratkaisuja. Suuren osan niistä hän perinyt edeltäjiltään.

Saarikko puhuu sote-uudistuksen myötä syntyvistä uusista rajapinnoista kuntien ja maakuntien välillä. Hän myöntää, että koko sote-uudistuksen yhtenä lähtökohtana alun perin olleet säästöt eivät tule pelkillä rakenneuudistuksilla.

Mutta kunnissa vastaisuudessa tapahtuva työ hyvinvoinnin lisäämiseksi toimii ennaltaehkäisynä, joka sekä lisää ihmisten hyvinvointia että tuo säästöjä hillitessään sote-palvelujen tarvetta.

Tässä vaiheessa puhe kuntien työstä hyvinvoinnin lisäämiseksi on edelleen melko abstraktia. Mutta Saarikko huomauttaa, että joissakin kunnissa on jo tehty todella hyvää työtä, joka on johtanut viranomaisten hoidettavaksi tulevien tapaustenvähenemiseen.

Byrokratian ongelmia paikallistettu

Konkreettista apua hyvinvoinnin lisäämiseen ja toiminnan tehostumiseen voi olla saatavilla byrokratian purkamisesta ja tiedonkulun helpottamisesta, jos niissä onnistutaan.

Yhtenä etenevänä hankkeena Saariko  mainitsee Kansa-palvelun. Nykyisin käytössä on Kanta-palvelu, jossa kansalaiset voivat seurata itsestään talletettuja terveystietoja. Kansa-palveluun liitetäänmyös sosiaalisektorin tietdot.

Saarikko ja hänen esikuntansa esittelevät tavoitteita ja toimia, joilla tiedonkulkua lisätään niin kuntalaisten ja viranomaisten välillä kuin viranomaisten kesken.

Hallituksella on kärkihankkeina muun muassa Ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaikenikäisten omahoidon vahvistaminen sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma.

Piti olla jo substanssivaiheessa

Konkretiaan eli yleensä lainsäädäntövaiheeseen uudistuksia vasta odotellaan.

Saarikko myöntää, että alun perin tarkoitus oli, että tässä vaiheessa pystytään keskittymään sote-sektorin sisältöön eikä hallinnon rakenteet enää veisi niin paljon aikaa.

 Vireillä olevien lakihankkeiden lista on pitkä. Siihen kuuluu muun muassa vammaislainsäädäntö, mielenteveys- ja päihdeasiat, itsemääräämisoikeutta koskevat säädökset, asiakasmaksulainsäädäntö ja paljon puhuttu alkoholilain uudistus.

Yksinasuvat nousevat keskusteluun

Vaikka monet uuden pehe- ja peruspalveluministerin listan asiat ovat periytyneet monelta ministeriltä ja hallitukselta, mukana on myös vähemmän puhuttuja aiheita.

Saariko muistuttaa, että miljoona suomalaista asuu yksin. Hänen mukaansa ryhmästä ei ole kovasti puhuttu ja se pitää ottaa paremmin huomioon sote-sektorilla.

– On jo korkea aika tunnistaa yksinasuvien ryhmä.

Heidät on ministerin mukaan muistettava sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa.

Perhevapaat uudistuvat

Saarikko on tyytyväinen siihen, että perhevapaauudistus näyttää etenevän. Hän kuitenkin varoittaa innostumasta kaikista aloitteista. Muutosten pitää hänen mukaansa palvelevat ensisijaisesti perheitä.

Kun tarkastelee eri puolilta tulevia esityksiä, kyllä mukana on myös heikennyksiä nykytilanteeseen, hän sanoo.

Julkisessa keskustelussa perhevapauudistusta on tarkasteltu perheitten valinnanmahdollisuuksien, työelämän tasa-arvon sekä työvoiman tarjonnan kannalta.

Perheen valinnanvapauden on käytännössä katsottu heikentävän naisten asemaa työmarkkinoilla ja myös pitävän naisia poissa työmarkkinoilta.

Saarikko puhuu osittaisista ja joustavista järjestetyistä ja joustavasta paluusta työelämään.

Asumisen sekavat järjestelmät

Saarikko kertoo ihmettelevänsä sitä vyyhtiä, joka liittyy asumiseen. Palveluasuminen, tuettu palveluasuminen ja terveyskeskuksen vuodeosastolla asuminen ovat ovat byrokratiassa kovin eri asemassa. Osa perustuu vuoksiin, osassa puhutaaan hoitomaksuista, jokin muoto on asumistuen piirissä, toinen taas ei. Kansalaisen on aika vaikea pysyä kärryillä.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue asuntorakentamisen trendeistä Kuntarahoituksen Huomisen tekijöistä
Ilmoitus
KERRO TÄRKEIN VIDEOLLA
Ilmoitus