Sairaanhoitopiirien budjetit pitivät kasvaneesta palvelukysynnästä huolimatta
Synnytysten määrä on vähentynyt jo viisi vuotta. Tammi-elokuussa 2017 joka kolmas suomalainen syntyi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa. (Kuva: Ville Miettinen)
Erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä kasvoi, mutta siitä huolimatta sairaanhoitopiirien talousarviot toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Useimmat sairaanhoitopiirit odottavat kuluvan vuoden tilinpäätöksistä ylijäämäisiä. Tämä käy ilmi Kuntaliiton koostamasta yhteenvedosta, jonka tiedot perustuvat suoraan sairaanhoitopiireistä kerättyihin vuoden 2017 tammi-elokuun osavuositietoihin.
Aineisto kattaa kaikki Suomen sairaanhoitopiirit niiden kysynnän ja tuotantotietojen osalta.
Yhteenvedosta puuttuu tietoja kuluvana vuonna aloittaneista uusista organisaatioista eli Etelä-Savon (Essote), Keski-Pohjanmaan (Soite), Pohjois-Karjalan (Siun sote) ja Päijät-Hämeen (PHHYKY) sairaanhoitopiireistä.
– Sairaanhoitopiireissä ja niiden jäsenkunnissa on selvästi pystytty aiempaa tarkemmin ennakoimaan kaikki tulossa olevat tuotot ja kulut. Talousarviot toteutuivat kysynnän kasvusta huolimatta, kertoo erityissiantuntija Anu Nemlander Kuntaliiton tiedotteessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kunnallisissa sairaaloissa lähetteitä tilastoitiin tammi-elokuussa 3,6 % aikaisempaa enemmän, kaikkiaan noin 1,1 miljoonaa, Nemlander sanoo.
Kaikki käynnit lisääntyivät 4,4 prosentilla ja niitä kertyi yhteensä lähes 5,8 miljoonaa.
Tuottojen kehitys ollut suunniteltua parempi
Kysynnän kasvun myötä myös sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon toimintatuotot kasvoivat tammi-elokuussa 3,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Toimintatuotot yhteensä olivat reilut 4,6 miljardia euroa.
Toimintakulut yhteensä olivat vajaat 4,5 miljardia euroa. Kuluista suurin osuus oli henkilöstökuluja, hieman yli puolet. Ostopalvelujen osuus oli puolestaan 26 prosenttia ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 18 prosenttia.
– Toimintakulut kasvoivat 2,4 prosenttia ja kasvu oli talousarvioiden mukainen. Henkilöstökuluja toteutui prosentin vähemmän kuin vuosi sitten. Tämä selittyy pääasiassa kilpailukykysopimuksen vaikutuksella ja palvelujen ulkoistamisella, Anu Nemlander sanoo.
Palvelujen ostot kasvoivat vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan nähden 5,8 prosenttia.
Tilikauden tulos oli suurimmassa osassa sairaanhoitopiireistä positiivinen. Tammi-elokuun katteet olivat kaikilla positiiviset. Mikäli palvelujen kysyntä ja tarjonta sekä palveluista saadut tuotot säilyvät alkuvuoden tasolla, tulee sairaanhoitopiirien koko vuoden yhteenlaskettu tulos olemaan ylijäämäinen.
Jonoja pyritään purkamaan
THL:n julkaisemien erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytietojen mukaan pisimmät jonot ovat kaihileikkaukseen sekä lonkkien ja polvien tekonivelleikkauksiin.
– Jonoja pyritään kuitenkin purkamaan, sillä elokuun loppuun 2017 mennessä kaihileikkauksia oli tehty sairaanhoitopiirien omana toimintana hieman edellisvuotta enemmän. Lonkan ja polven tekonivelleikkauksia puolestaan tehtiin lähes seitsemän prosenttia enemmän, kertoo Kuntaliiton tietopalvelusuunnittelija Mari Sjöholm.
Sepelvaltimoiden pallolaajennusten määrän kasvu jatkui edellisvuosien tapaan ja niitä tehtiin koko maan tasolla 7,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016 samalla ajanjaksolla. Ohitusleikkausten määrä pysyi nyt vuoden 2016 tasolla, kun aiempina vuosina leikkausten määrä laski tasaisesti vuosittain.
Kuntaliitto selvittää kolme kertaa vuodessa tiedot sairaanhoitopiirien kysyntää, tuotantoa ja taloutta koskevaan yhteenvetoon.
