Savonlinnassa mielenosoitus sairaalapalvelujen puolesta – kaupunginjohtaja perää ministeriön valmistelijoilta vastuuta
Mielenosoitus sairaalapalveluiden puolesta alkoi kello 14.30 tänään maanantaina Kirkkopuistossa Savonlinnassa. Kuva: Soila Puurtinen
Savonlinnassa on nyt maanantaina mielenosoitus, jolla halutaan vaikuttaa päätöksentekoon sairaalaverkko- ja päivystysuudistuksessa.
Esityksen mukaan Savonlinna olisi yksi kaupungeista, joissa ympärivuorokautinen monierikoisalainen yhteispäivystys ja raskas kirurgia loppuisi.
– Kyllä tässä kaikki keinot tullaan käyttämään, jotta luonnosesitys ei mene läpi, sanoi Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine Kuntalehdelle perjantaina.
Savonlinna on toiminut yhdessä Kemin kanssa vaikuttamistyössä. Eloisan aluepäättäjänä keskustan ryhmässä toimiva Laine kuvailee esitettyjä toimenpiteitä ”kohtalokkaiksi” molemmille kaupungeille.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Savonlinnassa raskaan kirurgian lähtö vaarantaisi hänen mukaansa sairaanhoitajakoulutuksen, erikoissairaanhoidon palvelut ja potilasturvallisuutta.
Laine myös muistuttaa, että esitys ei suinkaan toisi säästöjä.
– Sen vaikutus on päinvastainen. Se lisää ambulanssin käyttötarvetta. Tulee kelamatkakustannukset. Suoritteita ei voi siirtää Mikkeliin ilman että Mikkeliin pitäisi investoida. Se lisää pääomakuluja. Mikä arvo lasketaan ihmishenkien menetykselle, kun erikoissairaanhoidon päivystyspalveluita ajetaan alas ? Perustuslaissa on suojattu ihmisten oikeus elämään.
Elokuussa Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden edustajat luovuttavat yhdessä adressin asiansa puolesta sote-ministeri Kaisa Juusolle, ps.
Erilaisia viestejä oli laadittu maanantain mielenosoitusta varten. Kuva: Soila Puurtinen
Laine sanoo, että niin Kemissä ja Savonlinnassa uskotaan aidosti siihen, että niiden toiveet esitysten muuttamisesta menisivät läpi.
– Eihän valtion virheellisiä päätöksiä kannata tehdä. Jos valtio päättää lakkauttaa raskaan kirurgian Kemistä ja Savonlinnasta ja aiheuttaa sillä lisää kustannuksia sekä samalla romuttaa väestön terveysturvallisuutta, sehän on aivan järjetöntä päätöksentekoa.
– Siinä tilanteessa pitää alkaa kysyä STM:n virkamiesten virkavastuuta, kun heidän vaikutusarvionsa eivät pidä paikkaansa, lisäävät kustannuksia, väestön kuolleisuutta sekä romuttavat sairaanhoitajakoulutusta ja näin pahentavat henkilöstöpulaa.
Eri ikäiset mielenosoittajat kertoivat mielipiteensä. Kuva: Soila Puurtinen
Kemin kaupunginjohtajan Matti Ruotsalaisen tavoin Janne Laine kritisoi siis kovin sanoin STM:n valmistelutyötä. Erityisesti vaikuttavuusarviointien puute ja vajavaisuus ovat herättäneet hyvinvointialueilla suurta ihmetystä.
Laineen mukaan myöhemmin tehdyt vaikutusarviotkin on laadittu siten, että ne osoittaisivat työryhmän alkuperäisen esityksen viemisen eteenpäin mahdolliseksi.
– Tarkoitushakuisuus tulee ihan selkeästi esille.
– Valitettavasti STM on vastuussa tästä. Se on luonut keskittämisasetuksen. Se on aiheuttanut ratkaisuillansa lääkäripulan Suomeen, sairaanhoitajapulan Suomeen. Näillä ratkaisuilla tämä menee vain entistä kaoottisempaan ja huonompaan suuntaan, Laine viittaa sairaalaverkko- ja päivystysesitykseen.
– Liian monet ratkaisut, joita siellä on valmisteltu, ovat johtaneet entistä suurempiin taloudellisiin ongelmiin. Menot ovat kasvaneet, ihmisten palvelut ovat heikentyneet, henkilöstön saatavuus on romahtanut. Siellä ei ole osaaminen ajan tasalla, Laine suomii ministeriön virkamiesvalmistelua.
Jari Rusanen piti mielenosoituksessa esillä kylttiä, johon oli kirjoitettu hänen mielestään tärkeä kysymys. Kuva: Soila Puurtinen
Valmisteluja tehdään siltä pohjalta, että esitys toteutuu
Terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen Etelä-Savon hyvinvointialueelta (Eloisa) kertoo, että alueella on jo alettu suunnitella tulevaa siltä pohjalta, että hallituksen esitys toteutuu.
Tässä merkittävänä ohjaajana on raha.
Aluevaltuuston määrittelemä sopeutustavoite vuosille 2025-26 terveyspalveluiden osalta reilut 21 miljoonaa euroa, josta yli puolet kohdentuu sairaalapalveluihin, Kuosmanen kertoo.
Eloisassa on myös perustettu poliittinen sairaalatyöryhmä, joka toimii ohjaavana ryhmänä virkamiesvalmistelulle.
– Se piti järjestäytymiskokouksen heinäkuun alussa ja jatkaa työskentelyä elokuussa. Sen tehtävä on erityisesti määritellä näiden kahden sairaalayksikön työnjakoa ja muita sairaalaverkkokysymykseenkin liittyviä asioita.
Käytännössä valmistelu etenee siltä pohjalta, että hallituksen esitys toteutuu kutakuinkin sellaisenaan.
– Siihen on tehty vaikutusarviot ja suunnittelut, ja sitä kohti menemme, Kuosmanen sanoo.
Video: Soila Puurtinen
Omassa lausunnossaan lakiesityksestä Eloisa katsoi, että Etelä-Savo tarvitsisi kaksi monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystyspistettä muun muassa pitkien etäisyyksien ja kausiasumisen takia.
Eloisa muistutti lausunnossaan, että esityksen toteutuminen toimii myös tavoitteitaan vastaan:
– Vaikka tarkoituksena on kustannusten nousun hillitseminen, hallituksen esitys sisältää Eloisan alueelle merkittävän riskin kustannusten noususta esimerkiksi kasvattamalla ensihoidon kustannuksia, koska kuljetukset erikoissairaanhoidon päivystykseen pitenevät. Samalla se mahdollisesti lisää investointipainetta Mikkelin keskussairaalaan tarvittavienlisätilojen peruskorjaukseen tai rakentamiseen. Eloisan osalta tämä tarkoittaa myös investointien (mm. ensihoidon kalusto, tilojen muutostyöt, koneet ja laitteet) mahdollistamista lainanottovaltuuksilla, lausunnossa todetaan.
Lausunnossa myös vaadittiin edellisellä hallituskaudella päätetyn Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden erillisrahoituksen jatkamista.
Mielenosoitukseen valmistauduttiin hyvässä yhteishengessä. Kuva: Soila Puurtinen
Potilasturvallisuus pystytään turvaamaan ”loppuun saakka”
Käytännössä valmistelu tähtää siihen, että sairaalaverkkoon esitetyt muutokset toteutuvat. Kuosmanen kuitenkin toppuuttelee julkisuudessa esitettyjä dramaattisia vaikutuksia ”Savonlinnan sairaalan alasajosta”.
Uudistuksen, jos se toteutuu esitetysti, vaikutukset alueen asukkaisiin ja myös työntekijöihin, on vaikea ja moniulotteinen kysymys, Kuosmanen muistuttaa.
Hän muistuttaa, että Savonlinnaan jää 24/7- akuutti- ja yleislääketieteen päivystys.
– Meillä on hyvä ensihoidon palvelutaso. Erikoissairaanhoitoa jäisi kuitenkin merkittävissä määrin Savonlinnaan. Vaikka esimerkiksi raskas kirurgia ja tekonivelkirurgia siirtyisivät Mikkeliin, poliklinikka- ja osastotoiminta sekä päiväkirurgiset ja lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet jäisivät Savonlinnaan.
– Uskomme, että pystymme edelleen tarjoamaan henkilökunnalle haastavia ja monipuolisia työtehtäviä, mutta toki yksittäisten ihmisten arkeen ja työnkuvaan voi tulla isokin muutos. Jos on ollut tekonivelkirurgi tai leikkaussalihoitaja, kyllähän työnkuva Savonlinnassa toisenlaiseksi muuttuisi.
Osa mielenosoitukseen osallistuneista hakeutui varjoon. Kuva: Soila Puurtinen
Kuosmasen mukaan esityksellä ei kuitenkaan näyttäisi olevan erityisen merkittävää vähentävää vaikutusta työpaikkoihin Savonlinnan seudulla.
Alueella on herättänyt huolta hoitomatkojen piteneminen, kun jatkossa tietyt toimenpiteet tehtäisiin Mikkelissä.
– Yksittäisen ihmisen kohdalla päivystyksen siirtyminen 100 kilometriä kauemmaksi voi olla merkittävä potilasturvallisuuden kannalta, vaikka isossa kuvassa näyttää siltä, että päivystyspisteiden etäisyys ei vaikuta kuolleisuuteen.
Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, rakennusneuvos Terho Kaskinen (kesk.), oli yksi mielenosoituksessa yleisölle puhuneista. Kuva: Soila Puurtinen
Kuosmanen vakuuttaa, että Mikkelissä pystytään turvaamaan ”loppuun saakka” potilasturvallisuuden laatu.
– Kolmanneksi erityisesti sairaanhoitajakoulutus ja myös lääkärien runkokoulutus, näistä on käyty keskustelua oppilaitosten kanssa ja näyttää siltä, että lähtökohtaisesti pystymme opiskelu- ja harjoittelujaksot sairaalassa jatkossakin toteuttamaan.
– Pyrimme siihen, että näillä muutoksilla ei ole asukkaille isoja vaikutuksia.
Kuosmanen muistuttaa, että palveluiden pysyvyyden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että asukkaat käyttävät oman alueen palveluita erityisesti erikoissairaanhoidossa.
– Jos sairaalapalveluita haetaan valinnanvapauden perusteella muista sairaaloista, meiltä häviävät sekä tarve että eurot potilaiden mukana.
Lausuntoaika hallituksen esitykseen laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi päättyi heinäkuun alussa, mutta ruotsinkielisestä luonnoksesta voi lausua 11.8. saakka. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2024.
Mielenosoituksessa haluttiin antaa myös kiitosta aiemmin saadusta hyvästä hoidosta. Kuva: Soila Puurtinen
Aiemmin aiheesta:
Savonlinnan seudulta pääsee 45-90 minuutissa Joensuu, Kuopio, Lappeenranta ja Mikkeli.. eli isompiin sairaaloihin päivystysluonteisissa asioissa.
Sairaalainfra on kallista ylläpitää ja kehittää, sekä lisäksi erikoisalojen osaajat haluavat työskennellä isommissa työyhteisöissä.
Tulevaisuudessa kannattaa katsoa missä asuu ja mukautua pitää.