Seinäjoen lastensuojelu ei pysy kaupungin kasvun tahdissa

Elinvoimavertailuissa erinomaisesti pärjäävän Seinäjoen kaupungin lastensuojelun tilanne on vakava, ja koko sosiaalityö kärsii vajeesta, sanoo kaupungin lastensuojelujohtaja Janne Pajaniemi.

– Kun suositus on yhtä sosiaalityöntekijää kohden noin 30 lasta, meillä on 60 tai 70 lasta yhtä sosiaalityöntekijää kohti. Se on ihan mahdottoman paljon, Pajaniemi sanoo.

– Seinäjoki kasvaa sadoilla kuntalaisilla vuodessa. Siihen pyritään reagoimaan päiväkotien rakentamisen ja koulujen rakentamisen kautta, mutta sosiaalipuoli ei pysty samanlaiseen reagoimiseen, koska ei ole tarkkoja mittareita, montako virkaa pitäisi olla per asukas.

Seinäjoki sai lokakuussa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta 200 000 euron uhkasakon, koska se ei ole kyennyt noudattamaan lastensuojelulain määräaikoja.

Kaupungin on tammikuun loppuun mennessä tehtävä selvitys tilanteestaan ja saatettava lastensuojelun määräajat lain edellyttämälle tasolle.

Janne Pajaniemen mukaan ongelmat koskevat koko lasten parissa työskentelevää sote-kenttää.

– Ei tarvitse kuin katsoa kouluterveydenhoitajia, koululääkäreitä, neuvolaterveydenhoitajia tai erityisopetuksen väkeä, niin kautta linjan Seinäjoki on hyvin ohuella resurssilla muihin kaupunkeihin verrattuna.

Seinäjoen sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Paula Sihto on Pajaniemen kanssa samaa mieltä siitä, että kaupungin voimakas kasvu tuo suuret paineet mm. lastensuojeluun.

– Palveluntarve lisääntyy koko ajan, se on kasvukunnan yksi haaste. Asiakkuudet ovat lisääntyneet ja lastensuojeluun tehdään koko ajan lisää ilmoituksia jotka tulee lakisääteisesti tutkia ja käsitellä.

 

Kokkola panosti etulinjaan

 

AVI antoi uhkasakon (100 000 €) myös Kokkolan kaupungille lastensuojelun määräajoissa lipsumisen vuoksi.

Kokkolan sosiaali- ja terveysjohtajan Jussi Salmisen mukaan määräaikojen noudattaminen on onnistunut AVIn noteeraaman tarkasteluajanjakson jälkeen.

Salmisen mukaan Kokkolassa kynnys tehdä lastensuojeluilmoituksia on matala, koska kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Vuositasolla Kokkolassa tehdään 1 300 lastensuojeluilmoitusta. Salmisen mukaan kaupunki on pyrkinyt ostamaan ns. raskaan lastensuojelun ostopalveluna ja panostanut paineen vastaanottamiseen ”eturintamassa”

– Olemme myös lisänneet henkilökuntaa ja siirtäneet raskaasta laitoshoidosta ennalta ehkäisevään työhön ja perhetyöhön, Salminen sanoo.

Juuri ennaltaehkäisevän perhetyön ja arviointitiimin Salminen uskoo auttaneen siinä, että määräaikoihin on viimeisellä puolivuotiskaudella ylletty.

 

Kuopio käänsi suuntaa
työtavan muutoksella

Lastensuojelun resursointi puhuttaa jatkuvasti. Vantaan lastensuojelun työntekijät ovat tuoneet tämän vuoden aikana toistuvasti julkisuuteen kohtuuttomaksi kokemansa työtaakan.

Niin eduskunnan apulaisoikeusasiamies kuin Etelä-Suomen AVI selvittävät Vantaan tilannetta. AVIn kannan asiaan on määrä valmistua loppuvuoden aikana.

Kun Kuopiossa tapahtui koko maata ravistellut perhetragedia pari vuotta sitten, lastensuojelupäällikkö Marketta Kolari nosti julkisuudessa esiin kaupungin lastensuojelun kohtuuttoman työtaakan.

Tuolloin Kuopion lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä oli noin 60 asiakasta kullakin.

Vuoden 2014 jälkeen Kuopion perhepalveluihin ja lastensuojelun avopalveluihin on rekrytoitu seitsemän uutta sosiaaliohjaajaa ja organisaatio on uusittu.

Resurssilisäys mahdollistaa uudenlaisen työotteen, kun sosiaalityöntekijän on entistä helpompi saada työpari sosiaaliohjaajasta. Nyt lastensuojelun avohuollossa on keskimäärin 46 lasta per sosiaalityöntekijä.

Pelkästään siitä, montako asiakasta yhdellä sosiaalityöntekijällä on, ei voi tehdä johtopäätöstä lastensuojelun laadusta, muistuttaa erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta. Esimerkiksi juuri Kuopiossa rekrytoitujen sosiaaliohjaajien kaltaiset resurssit edesauttavat lastensuojelun toimintaedellytyksiä merkittävästi.

– Jos lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on ympärillään perhetyöntekijöitä ja/tai sosiaaliohjaajia, työtaakasta selviytyminen helpottuu oleellisesti, Puustinen-Korhonen sanoo.

Kuopiossa onkin tilanne parantunut selvästi kahden vuoden takaisesta, Marketta Kolari myöntää.

 

Seinäjoki odottaa muutosta

Resurssien lisäämistä ehdottaa myös Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Seinäjoen ja Kokkolan tilanteiden kohentamiseksi.

Kansliapäällikkö-toimialajohtaja Raija Ranta sanoo, että Seinäjoki on jo saamassa ensi vuoden henkilöstösuunnitelmaan vastaavan sosiaalityöntekijän lastensuojeluun ja sosiaalipäivystykseen.

– Voi olla että se ei riitä. Jos näyttää että se ei riitä, esitämme lisähenkilöstön hankkimista.

Seinäjoella on herättänyt keskustelua se, että raskaan lastensuojelun kustannukset kipuavat hallitsemattomasti.

– Meillä on vain yksi oma seitsemänpaikkainen selvittely-yksikkö. Kaikki muut sijoitukset ostetaan markkinoilta. Aiomme esittää, että kaupunki perustaisi toisen lastensuojeluyksikön, jossa olisi 7+7 paikkaa, Ranta sanoo.

Janne Pajaniemi muistuttaa, että kunnassa on myös panostettu ehkäisevään toimintaan, mutta sen vaikutus ei ole niin suoraviivaista ja nopeaa että näkyisi vielä.

Kokonaistilanne – palvelutarpeen kasvu ja riittämättömät resurssit – heijastuu Pajaniemen mukaan työntekijöiden jaksamiseen väistämättä.

– He jaksavat yllättävän hyvin työmäärään nähden. Työntekijät jaksavat välillä kohtalaisesti ja joskus heikosti.

Niin Pajaniemi kuin Kokkolan Jussi Salminen odottavat sote-uudistuksen ja -integraation kohentavan lastensuojelun asiakkaiden asemaa tulevaisuudessa.

– Nyt emme vain ehdi odottamaan, vaan lastensuojelulle pitää tehdä jotain. Tilanne on vakava. Sosiaalityön vaje on liian iso, Pajaniemi sanoo.

Lue myös: Sosiaalityöntekijöillä tuplariski työkyvyttömyyteen mielenterveyssyistä

 

Aila Puustinen-Korhonen Kunta.tv:ssä: Lastensuojelun kuormittavuus on vaikeutumaan päin