Selvitys: Ihmisten epätoivo näkyy apteekeissa – "Neuvoa hakeva asiakas ei välttämättä ole edes yrittänyt ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon"
Apteekeissa farmaseutit ja proviisorit antavat lääkkeisiin liittyvää neuvontaa ja tarvittaessa ohjaavat asiakkaita lääkäriin. Apteekkariliitto/Petri Jauhiainen
Julkisen terveydenhuollon ruuhkautuminen näkyy apteekkien arjessa Suomessa.
Näin tilanteen näki 78 prosenttia vastaajista Suomen Apteekkariliiton kyselyssä. Kyselyyn vastasi 318 apteekkaria kaikilta eri hyvinvointialueilta.
Moni vastanneista kertoo, että apteekkeihin tullaan kyselemään entistä enemmän neuvoa ja apua.
Asiakkaat jakavat entistä enemmän kokemuksia siitä, että julkiseen terveydenhuoltoon ei pääse.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Edellä kerrotun kyselyn tuloksista uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.
Apteekkariliiton johtava asiantuntija Sonja Kallio tietää apteekkien merkityksen suomalaisille.
– Ihmiset turvautuvat yhä useammin apteekkiin. Apteekki on harvoja paikkoja, joissa edelleen kohtaa terveydenhuollon ammattilaisen kasvotusten ja ilman ajanvarausta.
– Apteekkien lakisääteinen tehtävä on antaa lääkeneuvontaa. Tämä apteekkien neuvontatyö säästää tutkitusti muun terveydenhuollon kustannuksia. Ilman apteekkien tarjoamaa lääkeneuvontaa ihmiset hakeutuisivat yhä useammin ruuhkaantuneisiin terveyskeskuksiin.
Lähiapteekkien ja niissä työskentelevien farmasian ammattilaisten merkitys korostuu erityisesti nyt, kun terveysasemaverkostoa ollaan supistamassa, Kallio lisää.
– Kyselyssä käy ilmi, että tarve kasvokkaiselle kohtaamiselle on suuri.
Kyselystä käy ilmi sekin, että digipalveluiden käyttö voi monille ikäihmisille olla haastavaa.
– Apteekkiin tullaan kysymään neuvoja, koska siellä saa kasvokkaista palvelua.
– Kyselyn tulokset osoittavat konkreettisesti sen, että apteekki ei ole vain lääkekauppa, vaan apteekit ja niissä työskentelevät farmasian ammattilaiset tukevat muuta terveydenhuoltoa, Kallio lisää.
Apteekkien lakisääteinen velvollisuus on antaa lääkeneuvontaa.
”Ensiapua vaivoihin apteekista”
Kyselyssä annetuista avoimistakin vastauksista korostuu se, että apteekkeihin tullaan kyselemään entistä enemmän neuvoa ja apua.
– Monet asiakkaat kokevat, etteivät pääse hoitoon eikä edes diagnosoitavaksi. Sairaudet etenevät ja pahenevat odotusaikoina, eräs apteekkari kertoo.
– Apteekkiin tullaan enenevissä määrin ihan erikoislääkäritason kysymyksissä, hämmästelee yksi apteekkareista.
Jopa ensiapua vaivoihin haetaan apteekista, kun puhelimella ei pääse terveysasemalle.
Ja vastauksista selviää myös se, että jotkut jopa kokevat tulleensa ohjatuksi julkisten terveyspalveluiden kautta apteekkien terveyspisteisiin vaikkapa korvien puhdistusta varten.
Sonja Kallio toteaa, että kyselystä käy ilmi, että monilla on mielikuva, ettei julkiseen terveydenhuoltoon pääse, vaikkei tämä pitäisi edes paikkaansa.
– Vastauksissa tuli esiin, että apteekista neuvoa hakeva asiakas ei välttämättä ole edes yrittänyt ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.
Kallio muistuttaa, että apteekin ensisijainen rooli on huolehtia, että lääkehoidot onnistuvat oikein.
– Apteekit tukevat muuta terveydenhuoltoa parhaansa mukaan, mutta esimerkiksi diagnoosien tekeminen kuuluu lääkärille.
Apteekkariliitossa toivotaan, että apteekkien ja hyvinvointialueiden välille luotaisiin tiivis yhteistyö ja yhtenevät mallit yhteistyölle.
– Tällä hetkellä apteekkien ja hyvinvointialueiden välillä kyllä tehdään yhteistyötä, mutta se on toistaiseksi vielä aika pistemäistä. Toivottavasti yhteistyölle saataisiin luotua yhtenevät mallit, jotta apteekit voisivat toimia entistä tehokkaammin muun terveydenhuollon tukena, Kallio sanoo.
Kallion mukaan apteekeilla olisi potentiaalia tukea hyvinvointialueita vielä huomattavasti nykyistä enemmän.
– Realiteetti kuitenkin on, että apteekkeihin on kohdistunut viime vuosina useita leikkauksia ja moni pieni apteekki kipuilee kannattavuushaasteiden kanssa. Apteekkien toimintaedellytyksistä olisi tärkeää huolehtia, jotta apteekit pystyisivät toimimaan terveydenhuollon tukena.
