Selvitys: Toimielimiä karsimalla voidaan parantaa hyvinvointialueiden päätöksentekoa
Sitran selvitys osoittaa, että kuntalaiset suhtautuvat pessimistisesti omiin vaikutusmahdollisuuksiin, kun puhutaan heidän terveyspalveluistaan. Kuva: Pekka Moliis
Sitran teettämän selvityksen mukaan hyvinvointialueet voivat sujuvoittaa päätöksentekoa muun muassa vähentämällä toimielinten määrää ja selkiyttämällä niiden rooleja.
Selvitys osoittaa, että hyvinvointialueilla päätöksentekoon osallistuvien toimielinten määrä vaihtelee selvästi.
Keskimäärin alueilla on 15 toimielintä, joista noin puolet on lakisääteisiä.
Lakisääteisiä toimielimiä ovat muun muassa aluevaltuusto ja aluehallitus.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kevyemmällä toimielinrakenteella on yhteys päätöksentekoon koettuun tyytyväisyyteen, projektipäällikkö Antti Rissanen NHG:stä sanoo.
Selvitystyön toteutti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijayhtiö Nordic Healthcare Group (NHG).
Hyvinvointialueiden tulisi varmistaa, että jokaisella toimielimellä on selkeä rooli ja vastuu päätöksenteon valmistelussa ja toimeenpanossa, Rissanen lisää.
Selvityksessä tehtyjen haastattelujen perusteella erot toimielinrakenteissa liittyvät paljon niihin taustoihin, joista alueet ovat aikanaan rakentuneet.
– Monella alueella on ymmärretty, että toimielinrakenne ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla, Rissanen kertoo.
Toimielinrakenteita onkin haluttu tiivistää.
Rissasen mukaan ei ole ihme, että alueilla on koettu kehittämisen varaa, sillä sote-uudistus oli massiivinen.
Asioiden asettuminen uomiinsa ottaa siis aikansa.
Enemmistö alueista pohtii parhaillaan päätöksenteon ja toimielinrakenteen uudistamista.
Positiivisuutta kaivataan
Suomalaiset suhtautuvat pessimistisesti omiin vaikutusmahdollisuuksiin koskien terveys- ja vanhuspalveluita.
Näin arvioi Sitran demokratiainnovaatiot-ohjelman johtaja Hannu-Pekka Ikäheimo keskiviikkona järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
– Luottamus demokraattiseen hallintomalliin on koetuksella aikana, jolloin sitä tarvittaisiin tuomaan tasapainoa ja turvaa kriisien, pelon ja epävarmuuden keskelle.
– Kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon myös vaalien välillä on kehitettävä rohkeasti, mikäli Suomi aikoo jatkossakin hyödyntää demokratian vahvuuksiaan.
Sitran teettämän selvityksen mukaan alueiden resursseja tulisikin suunnata niin, että asukkaiden osallistuminen vahvistuu. Tämä auttaisi lisäämään myös kansalaisten luottamusta päätöksentekoon.
”Tärkeää käydä keskustelua”
Hyvinvointialueet ovat vastanneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä vuoden 2023 alusta lähtien. Hyvinvointialueisiin kohdistuu tälläkin hetkellä valtavat paineet.
Alueiden täytyy turvata kansalaisille elintärkeät palvelut ja säästää rahaa osana julkisen talouden sopeutustoimia.
Monet hyvinvointialueet ovatkin pyrkineet ottamaan käyttöön erilaisia osallistumismenetelmiä ja luoneet aluedemokratian perustuksia samalla kun uusi hallintomalli on vielä etsinyt uomiaan.
Lisäksi selvityksessä huomautetaan, että osallistumisen kehittäminen on kuitenkin ollut pistemäistä ja toiminnan vaikuttavuuden arviointi puutteellista.
Selvityksen mukaan hyvinvointialueiden tulisikin luoda nykyistä selkeämpi asukasosallistumisen menetelmien kokonaisuus ja asettaa asukasosallistumiselle selkeät, mitattavat tavoitteet.
Selvitys tarkasteli myös, miten paljon hyvinvointialueet ovat käyttäneet rahaa demokratiakuluihin, kuten luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioihin sekä puolueiden ryhmärahoihin.
Tulosten mukaan hyvinvointialueiden talousvaikeudet eivät ratkea demokratiakuluista säästämällä. Alueet käyttivät demokratiakustannuksiin keskimäärin 9,5 euroa asukasta kohden tammikuun 2023 alun kesäkuun 2024 lopun välisenä aikana.
Määrä vastasi noin 0,18:aa prosenttia hyvinvointialueiden toimintakuluista samalla ajanjaksolla.
Sitra teetti selvityksen yhteistyössä alueiden ohjauksesta vastaavan valtiovarainministeriön kanssa.
Osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä sanoo, että on tärkeää käydä keskustelua hyvinvointialueiden palvelujen, talouden ja demokratian suhteesta.
Tänä keväänä pidetään aluevaalit, joissa hyvinvointialueille valitaan uudet luottamushenkilöt.
Lue myös:
