Selvitys: Vanhaan sote-verkkoon takertuminen rapauttaisi lähipalvelut
Selvityksen mukaan puolet terveyskeskuksista voisi lakkauttaa ilman että palvelujen saavutettavuus heikentyisi. (Kuva: Ville Miettinen)
Lähipalvelujen muutos, entistä ketterämmät palvelumallit sekä asiakkaiden aiempaa aktiivisempi rooli tulee huomioida sote-uudistuksessa tähänastista paremmin, tai tärkeinä pidetyt lähipalvelut rapautuvat, varoittaa Sitran teettämä selvitys.
Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön tekemä selvitys osoittaa, että edessä olevat sosiaali- ja terveyspalveluverkon muutospaineet ja niiden vaikutukset vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea.
– Selvitys osoittaa edessä olevien muutoksien mittakaavan. Sote-uudistus olisi tilaisuus ennakoida ja vauhdittaa sote-järjestelmän digitalisaatiota, asiakaslähtöisyyttä ja uusia toimintamalleja, sanoo Sitran johtava asiantuntija Lea Konttinen.
– Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos tyydytään vain tekohengittämään nykyistä, paikoin runsaasti päällekkäisyyksiä sisältävää palveluverkkoa, eikä satsata riittävästi uudenlaisiin toimintamalleihin, Konttinen sanoo.
Puolet terveyskeskuksista voisi lakkauttaa
Selvityksen perusteella jopa noin puolet nykyisistä terveyskeskuksista voitaisiin lakkauttaa vuoteen 2025 mennessä ilman, että palvelujen saavutettavuus juurikaan kärsisi.
– Nykytilanteessa kymmenen kilometrin etäisyydellä terveysasemasta asuu noin yhdeksänkymmentä prosenttia väestöstä ja vastaavasti nykyväestöllä, mutta optimoitujen terveysasemien tilanteessa lukema olisi noin 85 prosenttia väestöstä, Sitran tiedotteessa todetaan.
Vuoteen 2025 katsovassa selvityksessä uudenlaisia toimintamalleja ja palveluita ovat esimerkiksi erilaiset omahoitoratkaisut kuten verkossa toimiva virtuaaliklinikka, mobiilipalvelut sekä oman terveydentilan mittaamisen yleistyminen, verkkovälitteiset etälääkäripalvelut sekä uudenlaiset, liikkuvat palvelupisteet. Samalla järjestelmästä voidaan vastedes tehdä huomattavasti nykyistä parempi tunnistamaan ja ennakoimaan eri asiakasryhmien palvelutarpeita.
Muutospainetta etenkin etelässä
Mullistuksen vaikutukset eivät heijastu koko maahan samalla tavalla. Palveluverkko ja palvelujen saatavuus vaihtelee nykyiselläänkin suuresti alueittain.
– Sote-uudistuksessa järjestelmästä tulisikin tehdä selvästi nykyistä notkeampi uudistumaan palvelujen tasolla edessä olevien alueellisten muutosten sekä asiakkaiden uudenlaisten kykyjen ja tarpeiden, esimerkiksi mobiilipalvelujen kasvavan kysynnän mukaan, Sitra painottaa.
Esimerkiksi pohjoisen harvaan asutuilla ja nopeasti ikääntyvillä alueilla palveluverkkoon kohdistuvat muutospaineet palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta ovat maltillisia ja jo olemassa olevia palveluja voidaan hyvin täydentää uudenlaisilla, liikkuvilla palveluyksiköillä.
Toisaalta saatavilla olevien palvelujen valikoima voisi monipuolistua myös syrjäseuduilla, sillä monet uusista palveluista eivät olisi paikka- tai aikasidonnaisia. Eteläisemmillä, tiheän palveluverkon alueilla muutospaineet ovat analyysin perusteella selvästi suurempia.
Toisaalta kaupunkiseuduilla järjestelmän ja väestön edellytykset uudistua ovat harvaanasuttuja alueita paremmat muun muassa väestön ikärakenteen vuoksi.
– Palvelujen maantieteellisen saavutettavuuden näkökulmasta analyysi osoittaa, että harvaan asutuilla alueilla ei palveluissa enää juuri karsittavaa ole. Jos sitä jossain on, niin tiheään asutetuilla alueilla. Uutta oli myös väestöennusteiden pohjalta osoitettu itäisen Suomen todella negatiivinen väestökehitys, eli väestön voimakas väheneminen, Oulun yliopiston geoinformatiikan professori Jarmo Rusanen sanoo.
Kuntalehti:
– Palvelujen maantieteellisen saavutettavuuden näkökulmasta analyysi osoittaa, että harvaan asutuilla alueilla ei palveluissa enää juuri karsittavaa ole. Jos sitä jossain on, niin tiheään asutetuilla alueilla.
Lainaus loppu
Paradoksi
Kokoomuksen ihannoima raha seuraa asiakasta -malli lisää palveluja tiheään asutuilla alueilla, suurissa kasvukeskuksissa, missä palveluja on jo nyt liikaa.
Suurissa kaupungeissa on suhteellisesti enemmän nuoria ja terveitä. Heille on erinomaiset työterveyspalvelut.
Porvarihallitus leikkaa palveluja pienistä ja keskisuurista kunnista ja pienten ja keskisuurien sairaahoitopiirien sairaalapalveluista, muuttaa terveyskeskuksia halvoiksi autosta annettaviksi palveluiksi. Tällä tavalla ”säästyvät” pienten ja keskisuurien kuntien itsehallintorahat keskitetään kasvukeskuksiin Jyrki Kataisen (kok.) ja Henna Virkkusen (kok.) ja Paula Risikon (kok.) hallituksen politiikkaa noudattaen. Se oli 2011–2015 kaudella keskustapuolueelle myrkkyä.
Siksi keskustapuolue äänestettiin pääministeripuolueeksi, ettei kokoomus pääsisi leikkaamaan pienten ja keskisuurten kuntien ja sote-sairaanhoitopiirien kuntayhtymien jäsenkuntien palveluja, ja tekemään keskittävää politiikkaa. Pääministeri Sipilä on mitätöinyt keskustapuoluetta pääministeriksi äänestäneiden vastalauseen.
Suora vaalitapa korostaa tiheään asuttujen kaupunkien päätösvaltaa, mikä lisää eriarvoisuutta perustuslain vastaisesti.
Kokoomus on menettänyt paikkoja eduskuntavaaleissa ja on vain kolmanneksi suurin puolue.