Selvityshenkilöt haluavat keskittää kirurgiaa

Selvityshenkilöt ehdottavat kirurgisten toimenpiteitten keskittämistä. Harvoin tehtäviä ja kalliita leikkauksia tulisi heidän mielestään vastaisuudessa tehdä nykyistä harvemmissa sairaaloissa.

Professori Reijo Haapiaisen ja sairaalajohtaja Petri Virolaisen periaateselvityksessä ehdotetaan myös päiväkirurgisten toimenpiteitten työnjaon kehittämistä.

Selvityshenkilöt katsovat, että siten taattaisiin paremmin potilasturvallisuus, toimenpiteiden taloudellisuus ja hoidon laatu.

Selvityshenkilöiden asettamisvaiheessa jo kiinnitettiin huomiota siihen, että molemmat edustavat yliopistosairaaloita, Haapiainen Hyksiä ja Virolainen Turun yliopistollista sairaalaa.

 

Leikkaukset jo nyt keskittyneet

 

Suomessa rintasyöpää leikataan yli 30 sairaalassa, mutta vain seitsemässä sairaalassa on yli 200 leikkausta vuodessa eli yksi työpäivää kohden, selvityksessä todetaan.

Miesten yleisimmän syövän eli eturauhansyövän leikkauksista 80 prosenttia tapahtuu viidessä yliopistosairaalassa, loput 20 muussa sairaalassa. Viime vuonna lonkan keinonivelleikkauksia tehtiin 52 sairaalassa. Näistä 40 sairaalaa leikkaa vähemmän kuin yhden lonkan keinonivelleikkauksen työpäivää kohden, selvityksessä todetaan.

Selvityshenkilöt ovat sitä mieltä, että vaativaa kirurgiaa voidaan tehdä hyvin ja turvallisesti vain sairaaloissa, joissa on riittävät leikkausmäärät. Heidän mukaansa käytettävissä tulee olla riittävät voimavarat tehohoitoon ja vuodeosastohoitoon sekä ympärivuorokautinen päivystysvalmius riittävän monella lääketieteen erikoisalalla.

Tällä perusteella he esittävät, että vaativaa kirurgia pitäisi koota viiteen yliopistosairaalaan sekä laajan päivystysvalmiuden keskussairaaloihin.

 

Työnjaolle esitetään useita perusteita

 

Selvityksen mukaan operatiivisten erikoisalojen kokoamiselle, sairaaloiden väliselle työnjaolle ja toimintojen porrastukselle on monia lääketieteellisiä, toiminnallisia ja taloudellisia perusteita.

Selvityshenkilöitten mielestä kiireellistä ja kiireetöntä kirurgista toimintaa on suunniteltava ja johdettava yhtenä kokonaisuutena.
– Riittävän suurissa sairaaloissa on parempi valmius jatkuvaan osaamisen ylläpitämiseen ja koulutukseen. Lisäksi niissä voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti toiminnan prosessit ja kuntouttavat hoitoketjut. Tämä parantaa valmiutta hoitaa myös tarvittavat päivystysleikkaukset mahdollisimman hyvin, selvityshenkilöt katsovat.

Selvityshenkilöt perustelevat keskittämistä myös varustelukustannuksilla. He katsovat, että kalliita laiteinvestointeja ei ole järkevää tehdä pienempiin sairaaloihin.

Selvityshenkilöt epäilevät pienten keskus- ja aluesairaaloiden mahdollisuuksia tarjota riittävästi kirurgian suppeiden erikoisalojen osaamista

– Nykyisillä sairaanhoitopiirien käyttämillä erilaisilla ostopalvelujärjestelmillä tai osaulkoistuksilla ei voida luoda taloudellista ja tehokasta toimintatapaa. Se ei myöskään varmista jatkuvuutta, kehittämistyötä tai sitouta henkilöstöä, selvityshenkilöt katsovat.

 

Vahvaa ohjausta kaivataan

 

Selvityksessä ehdotetaan, että nykyisillä erityisvastuualueilla ja tulevilla viidellä yhteistyöalueella sovitaan yhteisesti maakuntien eri sairaaloiden profiloitumisesta, työnjaosta, hoitoketjuista, kalliista investoinneista ja sairaaloiden varustelusta.

– Alueelliset olosuhteet ja erityistarpeet vaikuttavat siihen, millainen työnjako sovitaan kaikille ympärivuorokautisesti päivystäville keskussairaaloille. Kunkin sairaalan toiminta on suunniteltava siten, että osaavaa henkilökuntaa on riittävästi myös päivisin ja tarvittaessa ympärivuorokauden, selvityshenkilöt ehdottavat.

He katsovat, että toiminnan järjestäminen vastaamaan 2020-luvun tarpeita vaatii vahvaa valtakunnallista ja alueellista ohjausta ja vastuuta.

 

Osa päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistusta

 

Selvityshenkilöiden ehdotus on osa hallitusohjelman mukaista päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistuksen kokonaisuutta.

Lakiluonnoksessa ehdotetaan kiireellisen hoidon säädöksiä muutettavaksi siten, että maassa olisi 12 ympärivuorokautista laajan päivystyksen yksikköä.

Muissa kahdeksassa keskussairaalassa järjestettäisiin ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys.

Sairaaloiden tarkemmasta työnjaosta, osaamisen kokoamisesta ja tiettyjen toimenpiteiden keskittämisestä on valmisteilla uusi valtioneuvoston asetus. Asetuksen käydään lausuntokierros vielä tänä vuonna.