Sosiaalibarometri 2015: Työttömyys ja köyhyys suurimmat haasteet
Toimeentulotuki siirtyy Kelan hoteisiin vuoden 2017 alussa. Samaan osoitteeseen merkittävä osa sote-johtajista olisi valmis passittamaan myös omaishoidontuen hoitamisen.
Tuoreen sosiaalibarometrin mukaan hallitus epäonnistui tavoitteessaan vähentää köyhyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Sosiaalibarometriin vastanneista kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista, Kelan toimistojen johtajista sekä TE-toimistojen johdosta kolme neljäsosaa vastanneista arvioi hallituksen epäonnistuneen.
Vastaajien mielestä väestön hyvinvoinnin suurimmat uhat ovat tulevaisuudessa työttömyys ja toimeentulo-ongelmat. Kritiikkiä keräsi vastauksissa erityisesti vuoden 2013 alussa toteutettu työ- ja elinkeinopalveluiden uudistus.
-TE-toimistojen johtajia huolestuttaa etenkin pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi. Heidän arvionsa mukaan pitkäaikaistyöttömät tarvitsisivat henkilökohtaista asiakaspalvelua, mutta nimenomaan sitä TE-palveluiden uudistus on heikentänyt, sanoo tutkija Tyyne Hakkarainen SOSTEsta.
-Osa puolueista on valmiita jäädyttämään sosiaaliturvan indeksikorotukset. Tämä tarkoittaisi inflaation kokoista leikkausta etuuksiin vuosittain. Jos sosiaaliturvan taso jää jälkeen hintojen noustessa, se kasvattaa tarvetta toimeentulotukeen. Tämä puolestaan heikentää työllisyyttä, sillä toimeentulotuen saajille on vakava kannustinloukku, joka leikkaa pois lähes jokaisen lisätienestinä saadun euron, muistuttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Vaikka toimeentulo-ongelmia pidetään uhkana väestön hyvinvoinnille, vain noin kolmannes Sosiaalibarometrin vastaajista pitää perusturvaetuuksia riittämättöminä. Yleisimmin haluttaisiin korottaa vähimmäismääräisiä ensisijaisia etuuksia, kuten minimisairauspäivärahaa tai työttömän peruspäivärahaa.
Kunnissa varovaisuutta
Kuntien terveydenhuollosta vastaavia johtajia pyydettiin arvioimaan oman alueen kykyjä hoitaa tarvittavat palvelut nykyresursseilla. Melko hyviksi tai hyviksi arvioi mahdollisuudet 62 prosenttia vastanneista. Määrässä on pudotusta edelliseen vuoteen seitsemän prosenttiyksikköä.
Sosiaalipalvelujen osalta noin 60 prosenttia vastanneista arvioi, että tarvittavat sosiaalipalvelut voidaan turvata melko hyvin tai hyvin nykyresursseilla. Näkemykset olivat kriittisempiä kuin edellisvuonna, jolloin kolme neljästä vastaajasta uskoi palvelut voitavan järjestää vähintään melko hyvin.
Karsittavaa löytyi
Kyselyä toteuttanut SOSTE tiedusteli sosiaali- ja terveysjohtajilta tehtäviä, joista kunnat ja kuntayhtymät voisivat luopua tai siirtää jonkun muun tahon hoidettavaksi. Kolmannes vastaajista toi esiin toimeentulotuen siirron Kelalle, joka toteutuu perustoimeentulon osalta vuoden 2017 alussa.
Viidennes vastaajista esitti Kelan kontolle myös omaishoidontukea. Lisäksi ilmeni halukkuutta karsia nykyisin kunnille kuuluvia valvontatehtäviä, joita viidennes vastaajista esitti vähennettäväksi.
-Valvontatoiminta – miksi tarvitaan sekä avi että kuntavalvontaa? Valvontaa lisätty hurjat määrät kuntien sotelle, tämä aiheuttaa kovia paineita ja aikaa jää pois kehittämis- ja laadun parantamistyöstä! kaiken lisäksi kunnan sotetoimintaa valvoo tuhoton määrä valvontaviranomaisia. Järjetöntä päällekkäistyötä, vuodatettiin eräässä vastauksessa.
Kuudennes vastaajista siirtäisi työttömyyden hoitoon liittyviä velvoitteita pois kunnilta ja kymmenes osa vastaajista oli valmis karsimaan valmispalveluista.
Sosiaalibarometri 2015 tiedote Soste-sivuilla
Sosiaalibarometri 2015 pdf-muodossa
