Sosteri tähyää Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin
kuva: Sosteri
Sosteri yrittää turvata Savonlinnan keskussairaalan toimintaa suuntaamalla Pohjois-Savoon.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin johtajat esittävät hallituksilleen selvityksen käynnistämistä siitä, voisivatko Itä-Savon kunnat liittyä erikoissairaanhoidon osalta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin jäseniksi. Hallitukset käsittelevät ehdotusta 17. kesäkuuta.
Esitys ei koske Sosterin perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämistä. Jos hallitukset päättävät käynnistää hankkeen, selvityksen olisi tarkoitus valmistua syyskuun loppuun mennessä. Maaliskuussa Sosterin valtuusto päätti erikoissairaanhoidon ulkoistuksesta.
Sosterin johtaja Panu Peitsaro, jäsenkuntien suuntaaminen Pohjois-Savoon tarkoittaisi käytännössä Itä-Savon sairaanhoitopiirin loppua?
– Näillä näkymin kyllä. Täytyy kuitenkin muistaa, että kyse on vasta selvityksestä ja että kunnat ovat päätöksentekijöitä, eivät sairaanhoitopiirit.
– Selvittelyssä on, kuinka muutos käytännössä tehtäisiin – fuusioituisivatko sairaanhoitopiirit vai hakisivatko meidän kunnat jäseniksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin. Lisäksi pitää huomioida, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri toimii vain erikoissairaanhoidon saralla kun taas Sosterissa on myös perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto. Käytännössä on meidän selvitettävä samaan aikaan se, kuinka perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto jatkossa järjestettäisiin.
Onko erikoissairaanhoidon ulkoistus nyt hylätty?
– Ei. Ulkoistusta eli yhteisyrityksen perustamista valmistellaan edelleen, sillä sairaanhoitopiirien yhdistymishankkeessa on lukuisia epävarmuustekijöitä. Jos sairaanhoitopiirit tai jäsenkunnat syyskuun lopussa toteavat, että yhdistymishanketta ei ole mahdollista viedä eteenpäin, laitamme tarjouspyynnöt yhteisyrityksen perustamisesta liikkeelle.
Molemmissa hankkeissa, sairaanhoitopiirien yhdistymisessä ja ulkoistamisessa, asian ydin lienee Savonlinnan sairaalan toimintojen turvaamisessa. Olisiko sairaalan toiminta laajuudeltaan samaa molemmissa malleissa?
– Käytännössä olisi. Jotakin pientä eroa saattaisi olla. KYS-yhteistyön alkukeskusteluissa reunaehtona on ollut, että Savonlinnassa turvattaisiin muun muassa yhteispäivystys, kiireetön leikkaustoiminta sekä invasiivinen kardiologia eli esimerkiksi pallolaajennukset sekä niihin liittyvä osastotoiminta. Toimisimme Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuudessa ja yliopistollisen sairaalan brändin alla.
Rinteen hallituksen ohjelmassa sote-uudistusta rakennetaan 18 maakunnan varaan. Mitä Sosterin kuntien suuntaaminen Pohjois-Savoon tarkoittaisi Etelä-Savon maakunnalle?
– Siitä en lausu vielä mitään. Sen voin todeta, että meillä oli viime hallituskaudella haasteita löytää työnjakoa Etelä-Savon sairaaloiden kesken. Vähän aikaa sitten Essote ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri julkistivat aiesopimuksen yhteisestä liikelaitoksesta erikoissairaanhoitoa varten. Se ei olisi Sosterin jäsenkunnille mielekäs malli.
Onko Pohjois-Savoon suuntautumisesta keskusteltu sosiaali- ja terveysministeriön kanssa?
– Ei ole, mutta varmasti keskustellaan selvityksen aikana. Eihän meidän olisi järkevää luoda mallia, joka ei saisi yleistä hyväksyntää. Mielestämme meidän hankkeemme noudattaa hallitusohjelman periaatteita: kulkisimme kohti suurempia yksiköitä ja toimisimme täysin julkisena sairaalana. Vielä ei ole oikeastaan mitään tietoa, kuinka ja missä aikataulussa hallitusohjelman sote-linjauksia viedään eteenpäin.
Kuinka uskot Sosterin jäsenkuntien suhtautuvan Pohjois-Savoon suuntautumiseen?
– Uskon, että ne suhtautuvat myönteisesti ainakin eri vaihtoehtojen selvittämiseen.
Entä Mikkelin alue?
Savolaiset ei kyllä itsenäisesti näytä pääsevän mihinkään kunnolliseen lopputulokseen. Eikö nyt kannattaisi laittaa Savo yhdeksi sote-alueeksi. Kaikki voittaisivat kun sote-alueiden lukumäärää on kritisoitu, niin tällä tavalla pienenisi.