Sote-aikataulu venyy taas
Sote-lakipakettiluonnos luvattiin alun perin lausunnoille, "kun koivussa on lehti". Luonnoksesta puuttuu kuitenkin yhä oleellisia elementtejä, Tuomas Pöysti kertoo. (Kuva: Ville Miettinen)
Sote-aikataulu venyy taas, kertoo tuore Kuntalehti (6/2016). Vaikka lakipakettiluonnos saataisiin lausuntokierrokselle kesäkuun lopussa, kierros päättyisi vasta syyskuun lopussa.
Kuntalehden tietojen mukaan lakipaketin sisällöstä aiotaan kertoa julkisuuteen kesäkuun alussa, mutta lausuntokierrokselle paketti ei silloin vielä ehdi.
Viivästys johtuu siitä, että hallituksen huhtikuun alussa tekemissä linjauksissa otettiin mukaan valinnanvapausasiaa ja monituottajamallia niin paljon, että valmisteltavaksi tuli asioita, jotka piti alun perin päättää vasta kesällä tai alkusyksyllä. Mukaan tuli esimerkiksi paljon kohua herättänyt julkisen tuotannon yhtiöittäminen, josta ei ollut aiemmin sovittu.
– Ei lausuntokierrokselle kannata laittaa semmoista esitystä, mistä puuttuu oleellisia elementtejä, sanoo soten projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) Kuntalehdelle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Pöystin mukaan tarkoitus on saada lakiluonnokset kesäkuun alussa ”julkisesti kommentoitavaksi”.
Noin 300-sivuisen lakipaketin kääntäminen ruotsiksi vie aikaa sen verran, että lakipaketti lähtenee lausuntokierrokselle ehkä kesäkuun lopussa.
STM:stä kerrotaan Kuntalehdelle, että virallisen lausuntokierroksen pitäisi kestää vähintään 10 viikkoa, mutta siihen ei voi laskea heinäkuuta, koska se on loma-aikaa.
Vaikka siis luonnokset saataisiin lausuntokierrokselle kesäkuun lopussa, kierros päättyisi vasta syyskuun lopussa.
Kuntien valtionosuusjärjestelmän
uudistaminen on vaikeaa
Järjestämislaki, maakuntalaki, maakuntien rahoituslaki, kuntien valtionosuuslain muutos ja sote-tuottajien rekisteröimis- ja valvontalaki muodostavat valtavan kokonaisuuden, joka herättää kovaa keskustelua myös kunnissa.
Kuntalehden tietojen mukaan kuntien valtionosuusjärjestelmän uusiminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi asiaksi.
Virkamiestasolla yksi malli on valittu, mutta poliittinen päätös mallista saataneen kuun lopussa. Silloin pitäisi julkistaa myös ehdotetun mallin kuntakohtaiset vaikutukset.
Tarkoitus on, että nykyisiä kuntien valtionosuuskriteerejä pyrittäisiin jäljittelemään niin paljon kuin mahdollista.
Uutuutena kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen tuotaisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin eli ns. hyve-kannustin.
Kaavailussa on myös uusi tasausmekanismi, joka tasoittaa muutoksen suuruutta, joka johtuu sote-menojen ja -tulojen irtoamisesta kuntataloudesta.
Kuntaliiton vastustama verokatto on
edelleen suunnittelussa
Kuntaliiton vastustama verokatto on edelleen suunnitelmissa.
Kunnallisveroprosentista leikattaisiin ensin esimerkiksi 12 prosenttiyksikköä, koska sote siirtyisi maakuntien järjestämisvastuulle. Jäljelle jäävää veroprosenttia ei saisi liikutella kuin rajojen puitteissa.
Valmistelussa on lähdetty siitä, että rajoitus tulisi määräajaksi, todennäköisesti vuosiksi 2019-2021. Kunnille annettaisiin tässä ratkaisussa myös mahdollisuus laskea veroprosenttiaan, mutta vain rajojen sisällä.
Alustavan kaavailun mukaan vuonna 2019 kunnat voisivat nostaa tai laskea veroprosenttia korkeintaan 0,5 prosenttiyksikköä. Seuraavan kahden vuoden aikana kunnat voisivat liikutella veroprosenttia ylös tai alas korkeintaan yhden prosenttiyksikön verran yhteensä.
Kuntalehti 6/2016 ilmestyy 19.5. Lehden teema on sote.
Verokaton suhdetta perustuslakiin ei ole juurikaan käsitelty yksilöidysti. On ilmeistä, että kuntalaisten itsehallintoon puuttumatta voitaisiin ehkä yhtenä vuonna rajata kunnan veroprosenttia vastaamaan sote-palvelujen poistumisesta aiheutuvaa talouden kevennystä. Tämä edellyttäisi, että kyseinen tosiasiallinen kevennys valtionosuuksien ja verontasauksen jälkeen laskettaisiin kuntakohtaisesti ja tästä saataisiin raja uudelle veroprosentille. Sen sijaan ei liene mahdollista tehdä rajausta keskimääräisen muutoksen perusteella (kuten suunnitellaan), koska tällöin puututtaisiin kuntalaisten itsehallintoon muiltakin osin kuin vain aluehallinnosta aiheutuvaan muutoksen vuoksi.
Samassa yhteydessä joudutaan ottamaan kantaa kahteen muuhunkin tekijään. Kuntatalouden tasapainottamiselle on säädetty vaatimuksia. Ne saattavat yksittäistapauksessa edellyttää, että kunta nostaisi veroprosenttiaan. Jos valtio samaan aikaan estäisi tämän noston, syntyisi ristiriita kahden lainsäädännön välille. Kun talouden ongelmia ei voi poistaa lainsäädännöllä, tilannetta ei voida ratkaista säätämällä poikkeus kuntatalouden tasapainottamisen puolelle. Sen sijaan on periaatteessa mahdollista, että juuri tällä periaatteella kunta voisi päättää veronkorotuksesta yleissäännöstä poiketen.
Kuntien vastuulla on monia lakisääteisiä tehtäviä. On katsottu, että kunnan heikko talous ei ole pätevä este sille, etteikö asetettuja vaatimuksia tulisi täyttää, koska kuntaverolle ei ole asetettu ylärajaa. Jos kuitenkin samanaikaisesti tehtäisiin lain keinoin mahdottomaksi periä riittävää määrää veroja, joutuisi kunta ristiriitatilanteeseen, jonka ratkaisun tulisi sisältyä mahdollisesti säädettävään lakiin verokatosta.
Ennen SOTE sotkuja ollut systeemi takaisoin. Sotessa hallinnoiva kunta vetää kaikki edut itselleen ja jättää ympäristökuntien maksettavaksi jopa asioita, jotka ei liity millään muotoa terveyteen. Esimerkki tällaisesta on juuri maakunnan virkamiesten kehuma Kainiuun malli. Voin esittää tarvittaessa laskelmat oikeasta totuudesta. Olen kunnanvaltuutettu Sotkamosta.
Pitäisi nähdä edes, miten valinnanvapaus rahoitetaan. Siihen ei riitä Kelalta siirtyvät korvaukset, sillä jo nyt potilas maksaa omasta pussistaan miljardin, vai kuinka paljon? Puretaanko julkista perusterv hoitoa? Siitä tulee kaaos, kun potilas ei pääse mihinkään hoitoon
Hallituksen tarvitsee vain säätää JULKISEN soten priimalaatuun ja eri sote-palvelujen jonotusaikoja koskevat lait.
Nykyiset ja tulevat julkisen soten järjestäjä-rahoittaja-tuottajat noudattavat parlamentaarisen komitean säätämiä lakeja.
Ei tarvita epämääräistä, byrokraattista ja kustannuksia lisäävää valinnanvapausmallia kymmeniksi vuosiksi muka laadun parantamiseksi ja jonojen poistamiseksi.
Kaikki julkisen soten verorahat — 18,5 miljardia — käytetään vain ja ainoastaan julkisen soten laadun parantamiseen ja lääkäreiden palkkaamiseen julkiseen soteen Suomen KAIKISSA kunnissa perustuslaillisen yhdenvertaisuuden takaamiseksi perustuslakivaliokunnassa.
Valtiorahoitteisuus, valinnanvapaus ja tilaaja-tuottaja-malli sekä suora vaalitapa maakuntavaalissa ovat yhdistelmänä myrkkyä kunnille, kuntien asukkaitten palveluille, julkiselle sotelle, julkiselle taloudelle ja Suomen kuntien asukkaitten perusoikeuksille.
Kunnat, jotka ovat hoitaneet sote-kustannukset kohtuullisesti ja silti laadukkaasti menettävät epäoikeudenmukaisesti huomattavasti enemmän kunnallisveroistaan 12,77 prosenttiyksikön ”juustohöylä” -leikkauksella sote-toimintojen ”maakunnallistamiseen”. Näiden kuntien tulisi saada kompensaatiota syntyvään tilanteeseen, mikäli nämä suunnitelmat toteutetaan, valtionosuuksien kautta sekä verontasausta muuttamalla huomattavasti kevyemmäksi tai poistamalla verontasausjärjestelmä kokonaisuudessaan. 12,77 prosenttiyksikön leikkaus kunnallisveroihin on sinänsä jo verontasausta.
Miksi Sipilän hallitus on piittaamaton julkisen soten
— yhdenvertaisuudesta heti?
— rahoitusperiaatteen noudattamisesta heti?
— kunnissa ja maakunnissa innovoitujen hyvien käytäntöjen käyttöön otosta kaikissa nykyidissä ja tulevissa soten järjestäjä-rahoittaja-tuottajien operatiivisessa toiminnassa, millä säästetään miljardeja?
Laatulait ja hyvien käytäntöjen valtakunnallinen käyttöön otto tarvitaan 1.1.2017 alkaen tai sitä ennen. Ovat myöhässä jo 10 vuotta!
On syntymässä nopealla aikataululla vapaaehtoisesti perustuslaillisesti verotusoikeudelliset rahoittaja-järjestäjä-tuottajat, jotka noudattavat eduskunnan lakisääteistä laatua ja lakisääteisiä jonotusaikoja. Vain Sipilän priimalaatulakia odotellaan perusoikeuksien toteutumiseksi kaikkien maakuntien sisään jäävien kuntien asukkaille.
1) Pohjois-Karjalan sote, Siun sote
2) Satakunnan sote, Sata-sote
3) Etelä-Savon sote, Essote
etc. etc.
Eipä näy loppua tulevan tälle leluilulle, ainavaan siiretää julkaisupäivää!
Jos ovat politikot kovilla on myös virkamiehet tässä s o d a s s a mahtitehtävän edessä.
Tosiasiallisesti julkinen sote etenee vauhdilla nykyisellä rahoitusperiaatteella/valtionosuusjärjestelmällä ilman Sipilää, Soinia ja Stubbia. Trio töykeät vain vaikeuttaa julkisen soten perustuslaillisuutta, sekä kuntatalouden että valtiontalouden säästöjä.
Sairaanhoitopiireihin vapaaehtousesti syntyviä, hyvin kustannustehokkaasti toimivia vapaaehtoisia soten rahoittaja-järjestäjä-tuottajia ei pidä pilata Juha Sipilän johdolla. Pääministerin on tunnustettava tosiasiat.
— Hallitus pyytää joko eron tai palaa vapaaehtoisten — paikallisiin olosuhteisiin synnytettyjen — sosiaali- ja terveyspiirien, perustuslakia säntillisesti noudattavaan malliin.
Perustuslain tarkoittama rahoittaja-järjestäjä-tuottajan status:
— Suomen kunnat haluavat säästää, ja säästöjen tuella säilyttää lähipalvelut ja 24/7 päivystyksen.
24/7 päivystys on tärkeä kuntien ja maakuntien teollisuudelle, ja Elinkeinoelämän keskusliitolle EK:lle.
— Siksi luontaiset sairaanhoitopiirit perustavat perustuslain pykälän 121.1 ja 121.4 verotusoikeutta käyttäen omat, aidosti itsehallinnolliset ja demokraattisesti ohjatut sote-hoitoketjujen hallinnan, johon kuuluu paikallisiin olisuhteusiin — Euroopan neuvoston edellyttämä lähidemokratian päättämä — perustuslaillisesti itsehallinnollinen 24/7 päivystys.
1) Miksi Kuntalehti otsikoi tässä jutussa 18.5.2016:
Sote-aikataulu venyy taas
2) Tosiasiallisesti sote etenee vauhdilla perustuslain suojissa!
Kuntalehti 8.3.2016 otsikko:
HäSa: Kanta-Häme pistää vauhtia omaan soteensa
https://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/hasa-kanta-hame-pistaa-vauhtia-omaan-soteensa/
Perustuslailliset Eksote-esityöt on tehty.
Eksoten perustamistavalla saadaan nykyisiin laissa säädettyihin, perustuslaillisiin demokraattisiin sairaanhoitopiireihin sosiaali- ja terveyspalvelujen — julkisten, voittoa tavoittelemattomien valtuustojen — hoitoketjuintegraatio.
— Sairaanhoitopiirien ”Eksotet” saadaan Eksoten vuoden 2009 perustamistavalla 10 kuukaudessa siitä kun perustamisesta on päätetty. Edellyttää että Sipilän hallitus ei tule sekoittamaan valinnanvapausmallilla ja yhtiöittämisellä, sun muulla krääsällä.
Lakisääteiset sairaanhoitopiirit ovat perustuslain 121.4 §:n tarkoittamia kuntia suurempia aitoja itsehallintoalueita, joilla on perustuslain 121 §:ssä säädetty sairaanhoitopiirin demokraattisen valtuuston (PL 121.4) verotusoikeus, joka on perussopimuksessa juridisesti sovittu. Perustuslailliset esityöt on tehty. Tätä perustuslakivaliokunta käyttää.
Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS
http://kaks.fi/uutiset/sote-kustannuksista-voidaan-saastaa-18-26-miljardia-euroa/
Tämän linkin sisältä löytyvät Suomen kunnille erittäin tärkeät jatkolinkit. Kannattaa lukea huolella moneen kertaan.
Kuntalaisnäkökulma, demokratia tulee pitää kirkkaana mielessä. Rahoitus On selvitettävä, juridiikasta ei saa olla epäselvyyksiä. Yksityisen ja julkisen tuominen yhteen vaan tekee asioista varsin. Vaativia. Valinnanvapaus on hyvä asia. Mutta se ei saa sotkea. Kokonaisuutta. Jonojen purku ja palvelujen tasokas takaaminen pitää olla selkeä keskiö. Ihmisen pitää. Akuuteissa ja kroonisessa tilanteissa saada turvallista hoitoa .
Järkeä ja kokemuksien kartoittamista painottaen
Nykyistä työelämää erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalipuolen. Kuvioissa kuunneltava. Asioita ei saa viedä niin ettei ymmärretä Konkretisoi mikä vaikuttaa isossa kokonaisuudessa.
Kunbtehdään linjauksia on niiden kestettävä päivänvalo ja pystyttävä perustelemaan vaikuttavuuden kannalta erityisesti.
Pelkkä raha ei saa olla Käskijä.