Sote-alueiden määrästä lokakuussa poliittinen päätös

Soten rajapintoja käsitelleessä Kuntamarkkinoiden seminaarissa Kuntaliiton uusi varatoimitusjohtaja Hanna Tainio käytti tulevasta sote-uudistuksesta määritelmää ”maakuntien kaltaisille alueille siirtyvä sote-järjestelmä”. Tainiolla on soteen omaa näkemystä terveyskeskuslääkärin, kirurgin, tutkijan ja kansanedustajan työn
kautta.

Soten esiselvityksen hallitukselle tehnyt ylijohtaja Tuomas Pöysti
sanoi, että sote-uudistukseen liittyy väistämättä myös verotusratkaisu, koska palvelut pitää rahoittaa. On sama, minkälainen organisaatio tulevaisuudessa on, koska kaikissa tapauksissa rahoitus on järjestettävä.

Sotelle tulee valtion rahoitus, ja pidemmällä aikataululla mahdollisena pidetään itsehallintoalueiden verotusoikeutta. Raha on sote-uudistuksessa  keskeinen tekijä: uudistuksella pyritään kestävyysvajeen vähentämiseen kolmella miljardilla eurolla. Toisena tavoitteena on yhdenvertaiset palvelut koko maassa.

Järjestämisalueiden
määrän haarukka on 19–5

Sosiaali- ja terveyspalveluitten järjestämistehtävän siirtämiseksi
itsehallintoalueille tehdään töitä sosiaali- ja terveysministeriössä
ja valtiovarainministeriössä. Hallituksen päätös sote-alueitten
määrästä luvataan lokakuussa.

Pöystin vetämä ryhmä esitti sote-alueitten määräksi 9–12. Kuntatalolla
Pöysti sanoi, että järjestämisalueiden määrän haarukka on 19–5.

– Ratkaisu on jotakin siltä väliltä. Viime kädessä se on poliittinen ratkaisu.

Pöystin mukaan keskustelussa on esitetty näkemys, että kun luodaan
uusi hallinnollinen taso, maakuntien liittojen toiminta kannattaa
integroida siihen mukaan.

Pöysti arvioi, että aluehallintoon liittyvät järjestelyt eivät tule
sekoittamaan sote-uudistusta. Sote-palvelujen siirtyminen suuremmille harteille on synnyttänyt myös huolen, lisääntyykö hallinto.

– Niin voi käydä, Pöysti sanoi.

– Mutta toivottavasti syntyy myös uusia innovaatioita.

Kunnille jää paljon tehtäviä

Kunnat ja kuntayhtymät eivät jatkossa järjestä palveluita, eikä laki
myöskään velvoita kuntaa tuottamaan palveluita. Sote-alueet käyttävät
palvelujen tuottamisessa myös yksityistä sektoria.

Kunnille jää soten poistumisen jälkeen velvollisuus edistää
asukkaitten terveyttä ja hyvinvointia. Esimerkiksi työttömyyden kasvu lisää soten asiakasjoukkoa, Pöysti sanoi.

– Kunnalla on keskeinen tehtävä toimia elinympäristön ja elinkeinojen tasolla.

Myös maahanmuuttoon liittyy tehtäviä. Esimerkiksi toisen polven
maahanmuuttajien integroiminen on Suomessa ollut heikkoa, ja se
synnyttää Pöystin mukaan syrjäytymisongelmia.

Pöysti luottaa, että sote voi nyt vedetyillä linjoilla edetä, koska
hallitusohjelman lähtökohta sotesta pohjautuu perustuslakivaliokunnan
näkemykseen itsehallintoalueesta palvelujen järjestäjänä ja
rahoittajana.

Pöysti näkee kunnan sote-alueen kumppanina, jolla on monta tehtävää
itsehallinnollisen soten rinnalla. Kunnille jää edelleen kymmeniä
tehtäviä.

Pöysti myös vastasi yleisökysymykseen miten kunnissa sote-uudistuksen
jälkeen pystytään huolehtimaan terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisestä, kun sote-väki on siirtynyt itsehallintoalueille.

– Sillä asiantuntemuksella, joka kunnissa on muilla toimialoilla.
Esimerkiksi arkkitehti ja insinööri vaikuttaa yhtä paljon
hyvinvointiin kuin sote-väki.

Pitääkö nyt jarruttaa
vai kaasuttaa kentällä?

Seminaarissa selvennettiin myös ristiriitaa, joka on syntynyt valtionhallinnon sote-valmisteluiden ja paikallistason sote-toimijoiden välillä miten sotea odoteltaessa pitäisi tai ei pitäisi toimia.

Sellaisia toimia ei pitäisi nyt edistää, jotka liittyvät erikoissairaanhoidon kapasiteetin laajentamiseen, Tuomas Pöysti opasti.

– Siinä olisin varovainen.

Ylijohtaja Päivi Laajala valtiovarainministeriöstä neuvoi hillitsemään
kentällä toimia, joilla muutettaisiin nyt hallinnollisia rakenteita
tai päätettäisiin ryhtyä tekemään investointeja.

Riitta Vainio