Sote-datamassan hyödyntämisen haasteet puhuttivat Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivien paneelissa – ”Mitään tietoa ei pystytä käyttämään tehokkaasti”
Tiedon kulkemisessa sosiaali- ja terveydenhuollon vertikaalisen integraation tavoitteen mukaisesti riittää vielä paljon tekemistä. Kuva: Ville Miettinen
Rajoittaako tietosuoja liikaa sote-tiedon liikkumista vai mahdollistaako se tietojen tarkoituksenmukaisen liikkumisen? Tiedon liikkumisen sääntely herätti vilkasta keskustelua Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivien paneelikeskustelussa Turussa tiistaiaamupäivänä.
-Tietosuoja mikä me ollaan rakennettu, että mitään tietoa ei pystytä käyttämään tehokkaasti ilma sitä tai tätä lupaa, sanoi Jari Nevalainen, julkisomisteisen hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-palveluja tuottavan 2M-IT:n toimitusjohtaja.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi pystyä käyttämään mahdollisimman hyvin kaikki data jota kerätään, Nevalainen korosti.
Muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä halusi ottaa positiivisemman kannan tietosuojaan.
-Mielestäni tietosuojalainsäädäntö on ennemminkin avain siihen, että voidaan avata tietoa ja käyttää sitä hyödyksi. Näen tietosuojan positiivisena asiana.
Tietosuojaa säätelevä lainsäädäntö on sote-datan näkökulmasta mennyt eteenpäin, arveli Maria Lindvall, kehittäjäsosiaalistyöntekijä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymästä.
Vuonna 2024 voimaan tulee laki potilas- ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan järjestämisestä sekä riippumattomuudesta, kelpoisuudesta ja tehtävistä. Lisäksi säädetään henkilötietojen käsittelystä.
-Tekniikka ei ole ihan ehtinyt mukaan. Mehän tarvitaan alusta, jotta voidaan luovuttaa tietoa terveydenhuollosta sosiaalihuoltoon ja toisin päin. Se meiltä puuttuu tällä hetkellä.
Neurologi Miikka Korja, joka kehittää HUSissa tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan käyttöä, muistutti, että esimerkiksi tunnistautumisessa lainsäädäntö ei mahdollista tehokkaimpien ratkaisujen käyttöä.
-Näillä [ratkaisuilla] voisi auttaa juuri niitä jotka palveluja eniten tarvitsevat.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen konsernipalvelujen johtaja Markus Syrjänen ei pidä tietosuojaa keskeisenä esteenä palvelujen kehittämisessä, mutta tiedon standardoinnin tilaa Syrjänen arvosteli.
-Tietojärjestelmät ovat kuitenkin olleet käytössä monta kymmentä vuotta. Ja se millaista tilannekuvaa saadaan, sen luotettavuus on todella heikko. Tosiasiallisesti datan määrä on valtava, mutta sen laatu on sellaista, että päälle ei pystytä rakentamaan tietoratkaisuja.
Panelistitit Maria Lindvall, Jari Nevalainen, Jari Poromaa, Miikka Korja, Markus Syrjänen ja Ville-Veikko Ahonen näkivät Sote-ATK:n tulevaisuuden valoisana. – Hyvinvointialueella sote ja ATK työskentelevät lähekkäin, muistutti Syrjänen. -Näen ATK:ssa tulevaisuutta, kunhan siirrytään ”käsittelystä” ”automaatioon”, viittasi atk-lyhenteeseen Nevalainen. Kuva: Ville Miettinen
Tietoa liian monessa paikassa
Rajapinnoissa on paljon tekemistä ja tietosuojassa on estäviä asioita, mutta ne eivät ole tärkeimpiä asioita tänä ja ensi vuonna, sanoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietohallintojohtaja Jari Poromaa.
-Tällä hetkellä kärsitään it:n näkökulmasta siitä, että tietoa on liian monessa paikassa.
Poromaa muistutti, että esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella asiakastiedot ovat 50:ssä eri järjestelmässä.
Tiedot tulisi olla saatavilla kootusti niin, että asiakas itse tai voisi nähdä ne kaikki kerralla – puhumattakaan siitä, että tieto ei ole koostetusti sosiaali- ja terveydenhuollon käytettävissä.
– Tietynlainen asiakkuudenhallinta on täysin lapsenkengissä.
– Oikeasti keskitettyä datan hallintaa ei ole olemassa.
Jari Nevalaisen mukaan kyse on investoinneista. Ja niihin tarvitaan päätöksiä.
-Meillä on vielä ehkä tämä hallituskausi aikaa viimeistellä kaikki se kehitys, mitä on tehty ikäihmisten palveluihin liittyen, ja ottaa laajasti käyttöön. Tästä tulee haaste, miten pystytään perustelemaan se investointi katsomalla kuinka paljon palvelujen tuottamienn maksaa, jos sitä investointia ei tehdä. Ja se on hankala laskea.
Toinen vaihtoehto on priorisointi, ja molemmat vaihtoehdot vievät poliittisen keskustelun äärelle, Nevalainen sanoi.
-Se tiedetään, että näillä toimintamalleilla, tällä tuotantomallilla, sosiaalitoimeen tulee valtavia ongelmia, kun mennään muutama vuosi eteenpäin.
Sote-uudistuksen toimeenpano vie aikaa
Otsikolla Hyvinvointialueiden muodostaminen ja palveluiden organisointikäydyn paneelin jaettu positiviinen näkemys oli, että sote-uudistuksen käynnistäminen sujui sote-ict:n näkökulmasta yllättävänkin hyvin.
Nyt edessä on varsinainen toimeenpano, joka voi viedä jopa vuosikymmenen.
”ATK:ssa” seuraava haaste on ottaa digipalvelut käyttöön niin, että ne todella tukevat asiakkaalle tarjottavia palveluja.
Esimerkiksi tuoreessa Kuntalehdessä Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula ilmaisi huolensa tästä.
Markus Syrjäsen mukaan kykyä ottaa digipalvelut täysmittaisesti käyttöön ei ole vielä. Mutta se tulee olemaan toimeenpanon tavoite.
-Kuinka hyvin organisaatio onnistuu, riippuu siitä kuinka palavelumalliin sopii dign ottaminen tuottavaan työhön. Tämä ei ole vain digiorganisaation asia vaan koko organisaation asia. On oltava kykyä muuttaa toimintaa.
Lisää aiheesta:
