Suuri osa 1.1.2019 tarvittavasta ict:stä on vielä suunnittelupöydälllä, muistuttaa Timo Louna. (Kuva: Ville Miettinen)

Ict on keskeisimpiä ja suuritöisimpiä sote-uudistuksen kulmakiviä ja siinä riittää vielä erittäin paljon tehtävää, sanoo Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän johtaja Timo Louna.

Hän muistuttaa, että suuri osa siitä ict:stä, joka tarvitaan 1.1.2019, jolloin sote- ja maakuntauudistusten on määrä astua voimaan, on tänään vielä suunnittelupöydällä.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tuolloin on määrä olla käytössä ”minimitaso” ja ict:n kehittäminen jatkuu sen jälkeen vielä vuosikausia.

Edes minimitason saavuttaminen ei ole helppoa, Louna muistuttaa.

– Ei ole kyse vain siitä, että pitäisi asiakaspalvelua parantavat järjestelyt saada kehitettyä bittimielessä. Tarvitaan myös aikaa, jotta sote-organisaatioissa työskentelevien ihmisten suuri joukko koulutetaan järjestelmien käyttöön, jotta järjestelmistä on oikeasti jotain hyötyä, Louna sanoi puheenvuorossaan Terveydenhuollon atk-päivillä Lahdessa tiistaina.

– Tässä rinnalla pitää toteuttaa toimintatapojen ja asiakaspalvelun merkittävä uudistaminen ja parantaminen, Louna muistuttaa.

Linjaukset selvitettävä pikimmiten

Louna näkeekin, että periaatepäätökset ict-työn resursseista ja periaatteista kannattaa tehdä pian, jotta edes palvelujen minimitaso voidaan saavuttaa vuoden 2019 alkuun mennessä.

– Olisi hyvä tämän vuoden aikana laatia valtakunnallinen investointisuunnitelma ja arvoida sen rahoitus ja tehdä realistinen aikataulu, missä vaiheessa mitäkin vaiheita saadaan valmiiksi, Louna sanoo.

– Ainakaan itse en ole huomannut julkisessa keskustelussa, että olisi arvioitu, millä menetelmällä rahoitetaan tämä investointi, joka todennäköisesti muodostuu hyvinkin kannattavaksi.

Sote-muutosjohtaja Sinikka Salo ei ottanut suoraan kantaa siihen, millä tavalla valtio voisi mahdollisesti lähteä mukaan sote-ict:n uudistusurakan rahoitukseen.

– Kaikkien rahoitusta yhteen, kun kerran yhteistä järjestelmää luomme. Mikä on kenenkin rooli, selviää ajan mittaan, Salo sanoi.

Sairaanhoitopiireille yhteinen yhtiö?

Timo Louna esittää, että maakuntien perustamista odotellessa sairaanhoitopiirit perustaisivat yhteisyrityksen, joka alkaa kehittää järjestelmiä tuleville organisaatioille.

– Jotta tässä päästäisiin eteenpäin nopeasti, yhtiö voitaisiin perustaa kuntien inhouse-yhtiöitä hyväksi käyttäen, jolloin saadaan osaaminen sieltä yhteisyrityksen palvelukseen, Louna sanoi atk-päivillä.

Tässäkin kaivataan pikaista ratkaisua, hän muistuttaa. UNA- ja Hanko-hanke, joissa järjestelmäkokonaisuuksien vaatimusmäärittely tehtiin 18 sairaanhoitopiirin kesken, on päättymässä.

– Nyt ollaan tienhaarassa, jossa pitäisi ratkaista, miten jatketaan eteenpäin, Louna sanoo.

Apottia rakentava HUS sekä Satakunnan sairaanhoitopiiri eivät ole mukana UNA-yhteistyössä.

– Niiden kanssa pitäisi käydä neuvotteluja, löytyisikö yhteinen intressi vaikka on erilaisia näkemyksiä järjestelmäratkaisuista.

Katso Timo Lounan haastattelu Kunta.tv:stä:

Lue myös:

Sote-lait lähtevät lausuntokierrokselle vasta elokuun puolivälissä

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Tämäkin sote-sotkun reuna ratkeaisi helpoiten niin, että maakunnat sekä järjestävät että tuottavat sote-palvelut itse, ainakin ensimmäiset kymmenen vuotta. Kertarutina, ei jatkuvaa kitinää. Yhtenäinen järjestelmäratkaisu valtion ohjauksessa ja piste. Yhtenäinen rahoitus, yksi kanava. Ruvetaan sitten 2040-luvulla katsomaan, vieläkö tarvitaan erillisiä tuottajia tilkitsemään palvelupuutteita.

  2. Avatar Etelä-Karjalassa asukkailla maakunnallinen verotusoikeus ja itsehallinto sanoo:

    VOITTOA TAVOITTELEMATON, AITO PERUSTUSLAILLINEN EKSOTE

    KUNTAYHTYMÄ-EKSOTELLA (PL 121.4) on perustuslaillisesti itsehallinnollisten verotusoikeudellisen asukkaitten maakuntaitsehallinnon oma sote-ICT.

    KUNTAYHTYMÄN SÄÄSTÄMISEN SISÄINEN LOGIIKKA VS. SIPILÄN SOTE-VIVUTUS

    – Eksoten oma sote-tietojärjestelmä ICT tuottaa Etelä-Karjalan Eksoten jäsenkunnille etua niin, että veroprosentteja ei tarvitse nostaa.

    Voittoa tavoittelemattomassa, julkisen talouden kustannuksia hillitsevässä kuntayhtymässä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä, kuntayhtymä-Eksotessa on täysi perustuslaissa säädetty kuntien asukkaitten aito maakunnallinen verotusoikeudellinen demokraattinen itsehallinto. Valtiosääntöasiantuntijoiden ei pidä ryhtyä muutosvastarintaan kuntayhtymä-Eksotea vastaan, koska Eksote on perustuslakivaliokunnan hyväksymä:

    – Verotusoikeus

    – Järjestämispäätökset

    – Tuotantopäätökset

    – Täysi, aito itsehallinto käyttää tai olla käyttämättä yksityisiä yrityksiä jonojen poistamiseksi silloin, kun tulee ruuhkahuippuja.

    – Alijäämien kattamispäätökset kuntalain mukaisesti

    – Pääministeri Sipilän ei pidä riitauttaa perustuslakivaliokunnassa kuntayhtymä-Eksoten verotusoikeudellista maakuntamallia, koska Eksote täyttää kaikki perustuslain pykälien vaatimukset.

    Osaoptimointi

    Eksotessa ei ole julkiselle taloudelle haitallista osaoptimointia eikä kilpavarustelua – päinvastoin:

    – Kela-korvauksia ei tarvitse maksaa niin paljon, kun Eksote on tehostanut toimintaa. Siitä on hyvä jatkaa, kunhan pääministeri Sipilä lopettaa sotella vivutukset!

    Pilotti-Eksote

    Eksotessa voidaan ottaa käyttöön askel askeleelta yksikanavainen rahoitus, joka kerätään perustuslaillisesti itsehallinnollisilta kuntien kunnallisverovelvollisilta.

    Demokratia vaalipäivänä:

    18 sote-kuntayhtymien vaali ja eduskuntavaali samana päivänä.

    Tarvitaan vain yksi kuntavaali, jolla demokratia järjestetään oikeamielisesti sekä kunnissa että kuntaytymissä. Tähän voidaan suunnitella vaalitapaparannus, kunhan ensin saadaan voittoa tavoittelemattomat VAPAAEHTOISET sote-kuntayhtymät 18 maakuntaan tai 20 sairaanhoitopiiriin.

    – Vapaaehtoiset 18 sote-kuntayhtymää kykenevät hoitamaan Eksoten kustannustehokkuudella, netto 3000 euroa per asukas, koko Suomen kestävyysvajeen kuntien sote-kuntayhtymien osalta kuntoon minimiajassa per kaksi (2) vuotta.

    PS

    1) Kuinka monta minuuttia virkamiehiltä kuluu säätää laki: 18–20 Eksotea Suomeen.

    2) Tehkää laskelma kuinka paljon valtiontalous ja Suomen kunnat säästävät, kun Suomessa on 18–20 Eksotea 2017 alusta lähtien.

    3) Mitä lakeja eduskunnan on säädettävä, että 18–20 Eksotea toimivat kaikkien perustuslain pykälien edellyttämällä tavalla, ja eri sote-palvelujen jonotusajat ovat sellaiset, että Kelan sairaspäivärahat ja matkakorvaukset minimoituvat, työnantajat (Elinkeinoelämän keskusliitto) hyötyvät kun työntekijät palaavat sorvin ääreen nopeasti?

    4) Mitkä ovat pääministeri Sipilän soten tilaaja-tuottajamallin eli Karoliniska Institutetin professori Matts Brommelsin valinnanvapausmallin perustuslailliset ja julkisen talouden ongelmat sekä Suomen kuntien eriarvoisuusongelmat, verrattuna Etelä-Karjalan kuntayhtymä-Eksoten täysin perustuslailliseen verotusoikeudelliseen ja perustuslaista johdettuun rahoitusperiaatteeseen perustuvaan soteen?

    5) Onko kuntayhtymä-Eksote ongelma Kokoomukselle, Stubbille ja Orpolle?

    6) Kun vedetään valtioneuvoston vessasta alas Sipilän lakiesitykset, niin vaarana on röörien vaikea-asteinen tukkeutuminen.

  3. Kaikissa vaihtoehdoissa on tunnettuja heikkouksia ja riskejä. Mutta nyt pitäisi ottaa Apotti valtakunnalliseksi järjestelmäksi ja Kelan suuri ja osaava it osasto (muistaakseni noin 500 työntekijää) valtakunnalliseksi sote-järjestelmien tuottajaksi ja ylläpitäjäksi. Jos ei muuten, niin lakeja säätämällä. Näin saataisiin nopeasti valmista ja säästöt juoksemaan jokaisella sote-alueella. UNA askartelu on yltiöpäistä, kokemattomien ja omaa rooliaan korostavien (oma työpaikka) nörttien huuhaata, josta ei tule valmista ikiaikoihin. UNA tavoite työllistää suomalaisia it osaajia on sympaattinen, mutta samalla logiikalla unalaiset voisivat kehittää suomalaisille ilmaisen toimisto-ohjelmiston Microsoftin Officen tilalle, koska Suomi maksaa vuosittain Officesta jenkkeihin moninkertaisesti enemmän kuin Apotista. Tämäkin olisi toivoton yritys. On sanottu, että globaali Apotti alkaa olla globaalisti yhtä kuin sote sektorin oma MS Office. Kaikk käyttävät.

  4. Ei monopolia yhdelle toimittajalle.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*