Sote-integraation kohtalo on yhä epävarma
Yhtiöittämisvelvoite voi omalta osaltaan murentaa nykyisen kaltaisten integroitujen järjestelmien toimintatapaa, THL arvioi. (Kuva: Seppo Haavisto)
Sote-uudistuksen toteutuminen julkaistujen lakiluonnoksen mukaan voi merkitä, että olemassa olevat, käynnistyvät ja suunnitteilla olevat integroidut sote-alueet purkautuvat, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos lakiluonnosten ennakkoarvioinnissaan.
THL pitää sote-integraation toteutumista uudistuksessa epävarmana. Se, miten valinnanvapausmalli lopulta muotoutuu, on tässä avainasemassa.
– Asiakaskeskeisen integraation toteutuminen riippuu lain toimeenpanosta, järjestäjän ohjauskeinoista, jotka eivät vielä täysin hahmotu lakiluonnoksesta, sekä palvelutuotannon toteutustavasta. Lisäksi asiakaskeskeinen integraatio edellyttäisi mahdollisimman täydellistä tiedon integraatiota, joka ei näytä toteutuvan, THL:n havainnoissa todetaan.
Eksoten ja Kainuun soten tyyppisten integroitujen järjestelmien jatkumisesta ei ole taetta, kun järjestäminen ja tuottaminen erotetaan selkeästi toisistaan ja syntyy kaksi viranomaistahoa, joista toinen järjestämisvastuussa ja toinen vastaa maakunnan palvelutuotannosta.
– Erikseen säädetään, että maakuntaviranomainen ei voi puuttua siihen millä tavalla palvelulaitos ja palvelut käytännössä toteutetaan, ja toisin päin, THL:n johtaja Markku Pekurinen sanoo.
– Lisäksi säädösten mukainen pakko perustaa yhtiöitä murentaa Kainuun ja Eksoten kaltaista toimintatapaa. Silloin toimintaympäristön kenttä on aivan erilainen kuin niillä alueilla nyt on.
Pekurinen uskoo, että tämäkin asia selkenee jatkovalmistelussa.
– Nykyisten muotoilujen perusteella ne eivät näyttäisi olevan mahdollisia toteuttaa.
THL:n mukaan lakiluonnos sisältää aineksia, jotka voivat edistää palvelujen yhteensovittamista tuotannon tasolla. Toisaalta tämäkin asia, näiden ainesten riittävyys, on hämärän peitossa niin kauan, kuin valinnanvapauden yksityiskohtia ei tiedetä.
Kainuussa integroitu
toistakymmentä vuotta
Kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto korostaa, että Kainuussa asiat on sovitettu yhteen yli kymmenen vuotta integroituina palveluketjuina nimenomaan asiakkaan kannalta toteuttaen sisältäen myös saman potilastietojärjestelmän.
Integraation katkeaminen tietäisi Kainuussa merkittäviä muutoksia Ahopellon mukaan. Kainuun järjestelmässä perusterveydenhuollolla, sosiaalihuollolla ja erikoissairaanhoidolla on yhteinen budjetti ja henkilöstö.
– Jatkossa jos valinnanvapauden piirissä on paljon palveluita ja järjestäjä ja tuottaja pitää erottaa, ei voi jatkaa samalla tavalla Ahopelto sanoo.
Hän korostaa, että nyt hoitoketju toimii automaattisesti asiakkaan näkökulmasta. Uudessa sotessa tämä toiminta on nykyvalossa arvoitus.
– Jos osa perusterveydenhuollon toimijoista on yksityisiä ja osa erikoissairaanhoidosta on joka tapauksessa julkista, mm. tehohoito ja päivystys, pitää erityisen vahvasti huolehtia, että palveluketju toimii asiakkaan näkökulmasta hyvin yhteen.
– Uudessa esityksessä tulee paljon toimijoita, joilla on eri budjetit. Kustannustehokkuus voi vaarantua, jos perusterveydenhuolto voi siirtää potilaan eri maksajalle. Ettei tule mallia, jossa toinen maksaa osan ja kun tulee kalliiksi, siirretään toiselle maksettavaksi. Myös perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluintegraatio voi vaarantua.
”Mitä hyötyä ensihoidon
tuottamisesta erva-alueilla?”
Lakiluonnoksissa myös ensihoidon tuottaminen on siirtymässä sairaanhoitopiiritasolta erva-alueelle. Kainuun sotessa ensihoito on kytketty nykyiseen integraatioon. Saman budjetin alla toimiva henkilöstö osallistuu ensihoitoon terveyskeskuksesta teho-osastolle.
– Ensihoito on osa erikoissairaanhoitoa. Ensihoito ei ole sairaankuljetusta kuten aikoinaan vaan terveydenhuoltolain mukaista erikoissairaanhoitoa. Potilasta hoitavat ensihoidossa lähihoitajat tai sairaanhoitajat. Ensihoito osallistuu asiakkaan hoitoon meillä integroidussa järjestelmässä terveyskeskuksessa tai sairaalassa niin kauan kuin tarvitaan tai kunnes tulee seuraava hälytys.
Pohjois-Pohjanmaa olisi erva-alueena lakiluonnosten mukaan tuottajana pinta-alaltaan yli puolen Suomen ensihoidolle n. 1 000km pitkälle alueelle, myös Kainuun.
Ahopelto ihmettelee, mitä varsinaista hyötyä on ensihoidon tuottamisen viemisestä viidelle erva-alueelle. Maakunnallisessa sotessa ensihoito ja pelastoimi toimisivat hyvin yhdessä.
– Erva-sairaala on 200-300 kilometrin päässä. Ensihoito pitäisi ehdottomasti olla lähellä terveyskeskusta ja tuottaa myös yhdessä palveluja terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Nyt on tapahtumassa niin, että vaikka meillä olisikin yksikkömme täällä, emme voi käyttää sitä omana henkilökuntanamme kuten tähän asti on käytetty.
– Asiakas saa palvelut ja se järjestetään mahdollisimman joustavasti. Meillä maakunnallinen sote on järjestäjänä kaikkein lähimpänä kuntalaisia ja palvelutuotantoa sekä integraatiota. Jos se on kauempana, se ei ole lähellä palvelun tarvitsijaa.
Yes – juuri näin koko sotku johtaa vain osaoptimointiin, menojen kasvuun ja lisääntyvään hallinnointiin.