Sote- ja alueuudistus vaatii luottamusta ja useita hallituskausia, arvioivat tutkijat

Yksi malli ei sovi koko maahan, ja yksi hallituskausi ei ole riittävän pitkä aika. Siinä pari perusajatusta, jotka kannattaa tutkijoiden mukaan pitää mielessä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uutta rakennetta mietitään.

Näitä tulevia askelmerkkejä on pohdittu perjantaina julkaistussa ARTTU2-tutkimusohjelman loppuraportissa, jossa käydään myös läpi edellisten hallitusten kunta- ja sote-uudistusyrityksiä.

Kuntauudistukset leveämpiä hartioita etsimässä -raportin kirjoittajia ovat emeritusprofessori Pentti Meklin, dosentti Arto Koski, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ja Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen.

Suurissa uudistuksissa pitää olla varmuus siitä, että niitä voidaan jatkaa hallitusvaihdoksista riippumatta, raportissa päätellään. Lisäksi kuntien ja alueiden erilaistuminen luo merkittävää painetta pohtia erilaisia malleja eri puolille maata.

– Menneen ajan uudistukset ovat osoittaneet, ja erityisesti viimeinen, että yksi malli ei oikein Suomeen sovellu, sanoo emeritusprofessori Pentti Meklin, joka toimi ARTTU2-tutkimusohjelman tieteellisenä johtajana.

– Erilaisia ratkaisuja pitää lähteä hakemaan.

– Kuntauudistuksia on tehty monen hallituksen aikana, eikä ole tullut missään vaiheessa oikein valmista. Aina on pitänyt uudestaan ja uudestaan jokaisen hallituksen aloittaa, Meklin muistuttaa Kunta.tv:n haastattelussa.

Raportissa kerrotaan havainnosta, että luottamus on nakertunut kunnissa. Tutkimuksessa luottamuksesta kysyttiin niin päättäjiltä kuin kuntalaisilta.

– Luottamuksen ilmapiirin synnyttäminen on yksi vaikeimmista ellei vaikein haaste ja tehtävä. Jos menettää luottamuksen alkumetreillä, sitä on tavattoman vaikea saada myöhemmin kasattua. Tämä on yksi niitä oppeja, joissa uusi hallitus on varmasti viisaampi, sanoo Arto Koski.

– Kun lähdetään viemään uudistusta ylhäältä alaspäin, on tavattoman tärkeää, että varsinaisista tekijöistä ruohonjuuritasolla tulee subjekteja, eivätkä he jää objekteiksi, Koski sanoo.

”Ei neljä vuotta, vaan neljä hallituskautta”

Kuntaliiton koordinoima ARTTU2-tutkimusohjelma on selvittänyt kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tuomien muutosten vaikutuksia kuntiin ja kuntalaisiin. Ohjelma käynnistyi loppuvuodesta 2014, ja se kesti alkukevääseen 2018. Tutkimusohjelmassa oli mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa 2008–2012 toteutetulle vastaavantyyppiselle Paras-hankkeen arviointitutkimusohjelmalle.

Meklin toivoo, että uuden uudistuksen alkaessa reaaliaikaiset arvioinnit ja vaikuttavuusarvioinnit mutta myös syvälle pureutuvat analyysit lisääntyvät.

– Nyt on puhuttu valinnanvapaudesta eikä tarkkaan tiedetä mitä se on, tai palveluketjuista ja integraatiosta, Meklin kuvaa esimerkiksi uudistamisen retorista ongelmaa.

Kosken mukaan tutkimus voi osaltaan luoda luottamuksen ilmapiiriä. Siitä hyötyisivät sekä valtio että kunnat. Reaaliaikaiset arvioinnit auttaisivat korjaamaan ”liikkeestä” tarvittaessa.

– Karrikoiden voisi sanoa, että neljä vuotta ei riitä, tarvitaan neljä hallituskautta ison uudistuksen tekemisessä. Silloin toimeenpano ja liikkeestä korjaaminen korostuvat entisestään.

Hidasteisiin varauduttava, kaatuminen estettävä

Kuntaliiton perjantaina järjestämässä sote-tulevaisuuspäivässä käsiteltiin muun muassa ajankäytön haasteita, erilaisten rakennevaihtoehtojen haasteita ja integraation haasteita.

Professori Arto Haveri Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta muistutti samoista tosiasioista kuin Meklin ja Koski. Perustuslaki ja kunnallinen itsehallinto asettavat aika tiukat raamit, Haveri muistutti.

– Tämän mittaluokan uudistuksen toteuttaminen vaatii parlamentaarista valmistelua tai vähintään hyvin voimakasta hallitusta, Haveri tiivisti ja lisäsi että voimakkaan hallituksen vaatimukseenkin liittyy ajankäytöllinen lisähaaste.

– Neljän vuoden vaalikausi on aika lyhyt aika uudistuksen toteuttamiseen.

Haverin mukaan uudistamisessa politiikan ja hallinnon työnjako on pidettävä kirkkaana. Aikataulutus on tehtävä realistisesti, eikä periaatteella periaattella ”jos kaikki käy parhaalla mahdollisella tavalla”.

– Ajatellaan että kaikki menee kuin Strömsössä eikä niin, että tietynlaiset hidasteet ovat hyvin todennäköisiä tällaisessa prosessissa.

Otetaan sote-uudistuksen jatkoaskeleet sitten mihin suuntaan tahansa, pitäisi edetä niin, että uudistus ei voi enää kaatua, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina muistutti.

Reinan mukaan jo tehtyä ja tehtävää työtä tulisi tukea ja maan eri alueiden erilaisten tarpeiden mukaan etenemispolut tulisi nivoa jonkinlaiseksi koherentiksi kokonaisuudeksi.

– Mutta niin, että se vastaa alueellisiin tarpeisiin paremmin kuin viime hallituskaudella tehty työ.

Katso Arto Kosken ja Pentti Meklinin haastattelu Kunta.tv:stä:

Klikkaa kuvaa, pääset videonäkymään.