Sote- ja sivistyskeittiöiden eriyttäminen hiertää kunnissa
Hyvinvointialueiden valmistelu tuo muutoksia myös kuntien ruokapalveluihin, koska kunnalliset keskuskeittiöt eivät voi valmistaa aterioita hyvinvointialueille. KUVA: Seppo Haavisto
Hyvinvointialueet mullistavat kunnalliseen keskuskeittiöön perustuvat ruokapalvelut, sillä sote- ja sivistyspuolen ateriat pitää lain mukaan valmistaa jatkossa eri keittiöissä.
–Keskuskeittiön eriyttäminen sote- ja sivistyskeittiöksi on älytön vaihtoehto, sanoo Soinin kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi.
Kuntalain 126. pykälän mukaan kunta ei voi osallistua hyvinvointialueen järjestämään tarjouskilpailuun eikä se näin ollen voi myydä ruokaa hyvinvointialueelle.
Vaihtoehtoja on Rannanjärven mukaan kolme: kunnan ruokapalveluiden yhtiöittäminen, kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen in-house -yhtiö tai palveluiden eriyttäminen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yhtiöittäminen ei kuitenkaan takaa sitä, kuntayhtiö pärjää tarjouskilpailussa ja hyvinvointialue ostaa siltä ruokapalveluja, Rannanjärvi huomauttaa.
–Paras vaihtoehto olisi yhteinen in-house -yhtiö, mutta siinäkin on oma byrokratiansa ja haasteensa. Meille on tärkeää säilyttää kaikki keskuskeittiön kuusi työpaikkaa Soinissa.
”Keittiöiden eriyttäminen nostaa ateriahintoja”
Jos hyvinvointialue omistaa osan yhtiöstä, valuu päätösvalta väkisin kauemmas peruskunnasta, Rannanjärvi sanoo. Hänestä on myös tärkeää, että soinilaiset saavat jatkossakin lähellä valmistettua, tuoretta ruokaa.
–Pahin skenaario on, että joudumme luovuttamaan nykyisen valmistuskeittiön hyvinvointialueelle ja rakentamaan uuden kivijalkaa myöden.
Soinin kunnan keskuskeittiö valmistaa 370 ateriaa päivässä päiväkodin ja koulun tarpeisiin. Lisäksi se toimittaa lähes 190 ateriaa tehostetun palvelun asumisyksikön, kotipalvelun ja kehitysvammaisten asumispalveluyksikön asiakkaille.
–Ateriamäärät ovat aika pieniä. Jos ajatellaan, että ateriat pitäisi valmistaa kahdessa eri keittiössä kahden eri henkilökunnan toimesta, niin sehän on aivan hullua.
Sote- ja sivistyskeittiöiden eriyttäminen johtaa 2 000 asukkaan Soinissa väistämättä ateriahintojen nousuun, Rannanjärvi sanoo.
Kohtalontovereita löytyy muualtakin
Etelä-Pohjanmaalla keskuskeittiönsä tulevaisuutta pohtivat Soinin ohella myös Isojoki, Kuortane ja Ähtäri. Rannanjärvi uskoo, että kohtalontovereita on muuallakin Suomessa.
Neljän eteläpohjalaisen kunnan johtajat vetosivat jo lokakuussa oman alueensa kansanedustajiin, mutta he eivät odota ihmeitä.
–Tilanne on haastava, koska sen korjaaminen vaatisi muutoksia kuntalakiin.
Hallitus esittää hyvinvointialueille vuoden siirtymäaikaa. Toteutuessaan se tarkoittaisi sitä, että hyvinvointialueet voisivat ostaa vuoden 2023 ajan ruokapalvelut kunnilta.
–Sinänsä on hyvä, että saamme rauhassa punnita vaihtoehdot, mutta lisäaika ei meidän osalta muuta tilannetta, Rannanjärvi sanoo.
