Kokonaisulkoistusten ohjaus pulmana sote-jäädytyslaissa
Mikä on hyvä ulkoistus? Entäpä mikä on paha? Ja miten ne erotetaan toisistaan?
Se tulee sittenkin. Nimittäin sote-uudistukseen liittyvä hallituksen suunnittelema kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistuksia ja suuria investointeja rajoittava määräaikainen laki. Kunhan ensin vain saadaan yksimielisyys siitä, miten erotellaan hyvät ja pahat kokonaisulkoistukset. Ja sekin pitää määritellä, mitä ne kokonaisulkoistukset ovat.
Hallituksen reformiministeriryhmä hyväksyi lain päälinjaukset helmikuun 4. päivä ja alkuperäisen ilmoituksen mukaan laki oli tarkoitus marssittaa voimaan pikavauhtia. Lainvalmistelussa on kuitenkin ollut omat hankaluutensa.
-Lakia on valmisteltu. Siinä on edelleen ratkaistavana pari yksityiskohtaa, jotka liittyvät kokonaisulkoistusten ohjaukseen. Tarkoituksena on, että huhtikuussa olisi siitä kuuleminen ja sen jälkeen hallitus voisi viimeistellä esityksen ja antaa sen eduskunnalle, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallintouudistuksen projektinjohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti viestitti Kuntalehdelle.
Määräaikaisen lain tavoitteena on estää turhat rakennusinvestoinnit ja rajoittaa kuntien sekä kuntayhtymien mahdollisuuksia pitkiin massiivisiin palvelujen kokonaisulkoistuksiin. Juuri ulkoistuksiin liittyvät asiat ovat aiheuttaneet pykälänikkareille päänvaivaa.
-Nyt ratkotaan miten kokonaisulkoistus voidaan yksinkertaisella, mutta käytännössä toimivalla tavalla määritellä, kun kuntien ja kuntayhtymien tilanteet ovat varsin erilaisia. Lisäksi on löydettävä tapa, jolla erotetaan taloudellisesti epätarkoituksenmukaiset ulkoistukset ulkoistuksista, jotka ovat taloudellisesti tehokkaita, Tuomas Pöysti toteaa.
