Sote-keskusteluun yllätyskäänne
Kuva: Seppo Haavisto
Kolme sote-kriitikkoa haluaa nyt, että uudistus menee kuitenkin eteenpäin. He katsovat, että esitys on parantunut ja pelkäävät nykyistä kehitystä, jos uudistusta ei tehdä.
Hallitus sai yllättävää tukea sote-paketilleen, kun uudistuksen kriitikoihin kuuluneet THL:n ylijohtaja Marina Erhola, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Katariina Silander julkistivat Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksen, jossa asettuvat tukemaan uudistuksen etenemistä.
Tukea perustellaan kahdella asialla. Ensinnäkin hallituksen esitys on muuttunut kirjoittajien mielestä parempaan suuntaan. Toiseksi varoitetaan siitä hallitsemattomasta kehityksestä, joka nyt on vallalla, kun kukaan ei tiedä, mitä uudistuksessa tapahtuu.
Kiitosta saa erityisesti se, että aiempi suunnitelma velvoittaa maakunnat antamaan asiakasseteli erikoissairaanhoidossa on poistettu. Muutenkin kirjoittajien mukaan esitystä on muokattu. Näiltä osin kirjoittajat pitävät aiempaa rankkaa kritiikkiä vanhentuneena.
Kirjoittajat korostavat, että keskustelussa runsaasti huomiota saanut STM:n asiantuntijaryhmän yksimielinen kriittinen lausunto kohdistui valinnanvapauslain aiempaan versioon.
Mutta kirjoittajat muistuttavat myös asioista, joita pitävät uudistuskokonaisuudessa edelleen ongelmina. Näistä he nostavat esiin tilaajan ja tuottajan jäykän erottamisen maakunnissa sekä sosiaalipalvelujen heikon yhdistämisen sote-keskuksiin.
Niihin voidaan heidän mukaansa palata eduskunnassa tai myöhemmin uudistusta tarkistettaessa.
Uuden järjestelmän johtamisen ja ohjauksen haasteita voidaan ratkoa hyvällä toimeenpanolla, kirjoittajat katsovat.
Hallitsematon kehitys pelottaa
Esityksen paranemisen ohella toinen peruste esityksen eteenpäinviemiselle on se kehitys, mikä uudistusta odotettaessa on käynnissä ja jota he pitävät epätoivottavana.
– Jos uudistus nyt pysähtyisi, ei palvelujärjestelmämme suinkaan pysyisi muuttumattomana. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat dynaamisessa tilassa ja yksityistyvät nopeasti. Hoivapalvelut, lastensuojelun laitospalvelut, mielenterveyspotilaiden palveluasuminen sekä työterveyshuolto ovat siirtyneet valtaosin yksityisille palveluntuottajille kuluneen 10-15 vuoden aikana, he kirjoittavat.
– Samalla kunnat ja sairaanhoitopiirit jatkaisivat omia kehityspolkujaan, mikä johtaa eriarvoistaviin käytäntöihin eri puolella Suomea.
He huomauttavat, että nyt ei ole tarjolla parempaakaan vaihtoehtoa.
Asiantuntijoiden johtopäätös on, että sote-uudistuksen lainsäädännöllä rajattu kehitys on parempi kuin palvelujärjestelmän villi kehitys.
Hallitukselle tervetullut tuki
Hiilamo perustelee kirjoitusta asiantuntijoiden vastuulla.
– Asiantuntijuus on jotain muuta kuin kritiikin esittämistä. Nyt tuntuu siltä, että on aihetta pieneen kritiikin kritiikkiin, hän katsoo.
Ulostulo on herättänyt huomiota. Varsinkin Hiilamo on ollut yksi näkyvimmistä hallituksen uudistuksen arvostelijoista. Toisaalta kirjoittajia on kiitelty, toisaalta ihmetelty sitä, että monet aiemmin eisllä olleet ongelmat ovat unohtuneet, kun kiitosta annetaan eriskoissairaanhoidon asiakasseteleistä luopumisesta.
Hallituspiirit ottivat kirjoittajien viestin riemuiten vastaan ja korostivat asiantuntijoiden tukea uudistukselle. Toiset naureskelivat, että nyt Hiilamokin kelpaa jo hallituspuolueille asiantuntijaksi. Tällä viitataan siihen, että uudistuksen puolustajat ovat vähätelleet hallituksen suunnitelmia arvostelleitten professorien ja muitten asiantuntijoitten asiantuntemusta ja riippumattomuutta.
Joka tapauksessa Erholan, Hiilamon ja Silanderin ulostulo on hallitukselle tervetullut tuki, kun eduskunta käy keskiviikkona lähetekeskustelun valinnanvapauslaista. Vastaavasti opposition keskeinen argumentti menettää osan tehosta. Kuitenkin vain osan, sillä kirjoittajat ovat vain kolme huomattavan laajasta joukosta. Muiden kriitikoitten ulostuloja kuitenkin odotetaan.
Oppositiolle ei riitä
Oppositio ei ole valmis kääntämään takkiaan.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kommentoi Uuden Suomen mukaan, että oppositiolla on hyvin tiedossa, että hallitus luopui eriskoissairaanhoidon asiakassetelien pakollisuudesta.
– Tämänhetkisen lakiesityksen mukaan maakunnille tulee velvoite tarjota asiakasseteliä useissa sosiaalihuollon palveluissa, sekä mahdollisuus tarjota niitä myös erikoissairaanhoidossa.
Muutos ei miltään osin pelasta tai muuta niitä keskeisiä rakenneongelmia, jotka sisältyvät hallituksen sote-esitykseen, Andersson kirjoittaa Facebookissa
– Siirtyminen monituottajamalliin ja palveluiden markkinaehtoistaminen tarkoittaa edelleen, että sote-uudistukselle asetetut tavoitteet eivät tule toteutumaan, hän huomauttaa.
Heikki Hiilamon Kuntalehdessä joulukuussa julkaistu kolumni aiheesta täällä.
Siinä hän toivoo, että uudistuksessa ”päästäisiin takaisin uudistuksen hyviin tavoitteisiin eli kustannusten säästämiseen sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen palveluiden integroimisen avulla”.
Yleisradio julkaisi viime viikolla jutun, jossa viisi professoria oli vielä hyvin tyytymättömiä uudistukseen.
