Kuva: Ville Miettinen
Eri organisaatiokulttuurien törmätessä tulevassa maakunnassa uuden kulttuurin muotoutumiseen voi mennä vuosia, Jouko Luukkonen sanoo. Kuva Kalasatamana terveys- ja hyvinvointikeskuksesta Helsingistä.

Maakuntamallin tie on parempi vaihtoehto sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiselle kuin vahvasti kuntavetoinen tie, arvioi kuntia sote-asioissa konsultoinut ja torstaina sote-kuntayhtymistä väittelevä Jouko Luukkonen.

Hallituksen esittämällä maakuntamallilla voidaan toteuttaa uudistus koko maassa, Haapaveden kaupunginjohtajana kymmenisen vuotta toiminut Luukkonen perustelee. Lähdettyään Haapavedeltä neljä vuotta sitten Luukkonen on konsultoinut kuntia muun muassa sote-asioissa.

– Jos uudistusta viedään kuntalain pohjalta vapaehtoisuuden tietä, se on tosi pitkä tie. Löytyy kuntia jotka eivät lähde mukaan, kaikista kunnista sitä päätöstä ei synny, Luukkonen sanoo Kuntalehdelle.

Vaikka kunnat lähtisivätkin kuntavetoiseen malliin mukaan, ongelmia riittää kuntayhtymissäkin, Luukkonen muistuttaa.

– Yksi ongelma kunnan näkökulmasta on, että yli puolet budjetista päätetään jossain muualla ja lasku tulee kuntaan ja heittelee kuntaa. Se on ongelma itsehallinnon näkökulmasta.

– Toinen ongelma on kuntayhtymän rahoitus. On sovittava, miten kustannukset jaetaan, perusteista tulee jatkuvaa vääntöä. Tulee myös kysymys siitä, mikä on kuntayhtymän budjetin raami. Kun esimerkiksi Eksotea seuraa, siellä käydään koko ajan keskustelua siitä tuhlaako kuntayhtymä vai alibudjetoivatko kunnat. Vääntö on jatkuvaa: onko raami oikealla kohdalla, Luukkonen sanoo.

Hän viittaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntien tyytymättömyyteen kuntayhtymältä tulleeseen lisälaskuun.

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen arvioi Kuntalehdelle viime viikolla, että kunnat ovat antaneet kuntayhtymälle valmiiksi alimitoitetun budjetin.

Myös Luukkosen mukaan kunnat voi asettaa epärealistisia tavoitteita taloudelle – ja toisaalta kuntayhtymä voi aina lähettää laskun kunnille.

– Maakunta, jossa rahoitus menee eri kautta, on selkeämpi, Luukkonen näkee.

Kolmantena kuntayhtymän mahdollisena ongelmana Luukkonen näkee sen, että omistajaohjaukseen voivat vaikuttaa muutkin kuin sosiaali- ja terveyspoliittiset asiat, kuten elinkeinopolitiikka.

– Päätöksissä työpaikkavaikutukset voivat painaa enemmän kuin vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluihin. Syntyy tilanteita, joissa sote-puolen kannalta olisi järkevä tehdä joitakin ratkaisuja, mutta työpaikkojen puolustamisen vuoksi niitä vastustetaan.

Jouko Luukkonen väittelee Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta.

Ajoissa liikkeelle

Kunnallispolitiikan alaan kuuluvassa väitöksessään ”Matkalla maakunnallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin: Tutkimus maakunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymien syntyproseseista” Luukkonen tarkasteli kolmen sote-kuntayhtymän syntyprosessia: Etelä-Savon (Essote), Keski-Pohjanmaan (Soite) ja Pohjois-Karjalan (Siun sote).

Niissä lähtötilanne maakuntauudistukseen verrattuna on hyvin erilainen, kun liikkeelle on lähdetty vapaaehtoisesti. Väitöksen mukaan kutakin kolmea käynnistysprojektia vauhdittivat huoli ulkoisesta uhasta ja kuntien taloudesta.

Tutkimuksen kohteena olleiden prosessien johtajuudessa korostui enemmän ihmisten johtajuus kuin asioiden johtajuus. Muutosjohtajuus näkyi sekä joidenkin avainhenkilöiden että prosesseja vetäneiden ydintiimien johtajuutena. Kaikista prosesseista erottui muutaman keskeisen valmistelijan ratkaiseva merkitys ja johtajuus. Ydintiimi muodostui heidän lisäkseen pääosin kuntajohtajista. Prosessit olivatkin hyvin kuntavetoisia.

Johtajuuden korostumisesta kannattaa ottaa koppia myös maakuntavalmistelussa, Luukkonen sanoo.

– Suosittelisin kovasti tekemään avainhenkilöiden rekrytoinnit hyvissä ajoin. Oikeastaan kaikissa kolmessa kuntayhtymässä tuli rekrytointivaiheessa kiire.

Luukkonen muistuttaa, että ajoissa liikkeelle lähteminen on tärkeää, kun pitää rakentaa kokonaan uusi organisaatio hallitusti.

– Tulee edetä vaiheittain ja aloittaa ylimmistä tehtävistä.

Varhain tulee ratkaista myös kaikkien organisaatioon kuuluvien mielessä oleva kysymys omasta paikastaan tulevassa organisaatiossa.

– Mitä aiemmin se kysymys saadaan ratkaistua, sitä parempi.

Luukkonen korostaa, että johtajuuden on oltava selkeää: Kaikkien tiedettävä kuka vasta, kuka vie eteenpäin. Johdolla oltava selkeä visio, miten mennään eteenpäin. Johdon taustalla tulee olla ydintiimi, joka sparraa ja tukee.

– Maakuntien valmistelussa näyttää ilahduttavalla tavalla näin tapahtuneen. Siinä mielessä maakuntauudistuksen valmistelu näyttää ihan hyvältä, Luukkonen arvioi.

Kulttuurien törmäys

Vaikka sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun tuli yksi vuosi lisää pelivaraa, kiirettä kannattaa Luukkosen mukaan pitää.

– Olen huolissani kiireestä, joka rekrytoinnissa tulee.

Hän neuvoo maakuntavaltuustojen käynnistävän maakuntajohtajan rekrytoinnin välittömästi, kun valtuustojen toiminta alkaa.

– Maakunnan ylin johto on valittava mahdollisimman pian.

Uuden organisaation rakentamisessa ja erilaisissa organisaatiotaustoista tulevien ihmisten kesken organisaatiokulttuurien törmäykseltä ei voi välttyä, Luukkonen sanoo.

– Se tulee olemaan vaativa asia, kun yhdistymisessä ovat mukana sairaanhoitopiirin, ison kaupungin, pienen kaupungin ja eri professioiden erilaiset kulttuurit.

– Maakunnissa liittyy vielä hallinnon kulttuuri: ELYt, TE-toimistot, maakuntaliittojen omat perinteet, Luukkonen luettelee.

Keskeistä on tiedostaa eri kulttuurien luoma haaste.

– Johdon on rakennettava yhtä uutta, eikä joku vanhoista kulttuureista voi jäädä vallitsevaksi. Vaaditaan useita keinoja: koulutusta, tapaamisia, viestintää.

– Mutta kulttuurin muutos ei käy sormea napsauttamalla. Siihen voi mennä vuosikausia.

Hm, MBA Jouko Luukkosen väitöskirja Matkalla maakunnallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin : Tutkimus maakunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymien syntyprosesseista (On the way to a county-based social and health services : The research on the foundation processes of the county joint municipal authorities in social and health services) tarkastetaan 23.8. Tampereen yliopistossa.

Väitöstiedote

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Miksi Kainuun hallintokokeilu näyttää jätetyn pois, vaikka se olisi ollut kaikkein oleellisin tutkimusasetelman kannalta, johon liittyy perustuslakivaliokunnan silloiset ja myöhemmät kannanotot kuntayhtymämallista (tai puoluepoliittisluonteisesta Antti Rinteen “mallista”)??

  2. Minusta myös Kainuun malli olisi pitänyt ottaa tutkimukseen mukaan. Sehän olisi vastannut lähinnä tulevaa maskuntamallia muilta osin paitsi rahoituksen osalta. Kainuun mallihan kaatui juuri rahoituskiistaan. Kainuun mallihan oli väliaikainen kokoilu 2005-2012. Mallia olisi saanut jatkaa seuraavan vaalikauden, jos Kainuun kunnat olidivat olleet yksimielisesti jatkon kannalla. Muodollisesti jatkon kaatoi Puolanka, mutta tosiasiallisesti kaatajana oli muutama kajaanilainen ja sotkamolainen politiikko. Muutamalla sadallatuhannella maksuosuuksien jakoperusteiden joustolla Kainuun malli olisi jatkunut vielä 2012 jälkeen. Tämän jälkeen muodostettiin kuntayhtymämalli lähes samoilta pohjalta, mutta tämä hallinnollinen muutos (tietojärjestelmät ennen kaikkea ja muukin byrokratia) tuli maksamaan kunnille miljoonia.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*