Sote-kustannukset nousivat erityisesti suurimmissa kaupungeissa – korona ei näytä vaikuttaneen sote-siirtolaskelmiin maan tasolla, mutta kunnittain luvut vaihtelevat rajustikin
Kuntaliitto on koostanut sote-kustannustiedot euroa per asukas kunnittain, hyvinvointialueittain ja kuntakokoryhmittäin vuoden 2021 tilinpäätösarvioista ja alkaneen vuoden talousarvioista soten ja pelan osalta. Kuva: Vesa Ranta
Kuntien sote-toimen hyvinvointialueille siirtyvät nettokustannukset ovat vuonna 2022 noin 600 miljoonaa euroa suuremmat kuin aiemmassa vuonna 2021 tehdyssä arviossa kunnille tehdyn talousarviokyselyn perusteella.
Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat noin 20,7 miljardia ja pelastustoimen noin 500 miljoonaa euroa. Yhteensä hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ovat siis talousarviokyselyn mukaan noin 21,2 miljardia euroa.
Tilastokeskus keräsi valtiovarainministeriön (VM) toimeksiannosta erilliskyselyllä tietoa kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen nettokustannuksista tilinpäätösvuodelta 2021 ja talousarviovuodelta 2022. Kaikki Manner-Suomen kunnat vastasivat kyselyyn.
Vaikka kokonaiskuvassa kustannusten nousu oli maltillista, kunnittain erot ovat rajujakin. Esimerkiksi Kangasalan sote- ja pelastustoimikustannukset nousisivat 13,7 prosenttia viime vuodesta, toisaalta esimerkiksi Joroisilla kustannukset laskisivat 5,2 prosenttia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Talousarviokyselyn kustannustiedot (tilinpäätösennusteet 2021 ja talousarviot 2022) ovat olennaisia määriteltäessä kunnilta hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia. Siirtyvät kustannukset lasketaan vuosien 2021–2022 kustannusten keskiarvona skaalattuna vuoden 2022 tasolle. Siirtolaskelmat tarkistetaan myöhemmin tilinpäätöstietoja vastaaviksi.
Korona ei saisi vääristää siirtolaskelmaa
Kuntaliitto on työstänyt euroa per asukas -mallin ja aikasarjoja VM:n taulukon luvuista.
Ilman korona-avustuksia sote-kustannusten nettomääräinen kasvu olisi paljon suurempaa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen muistuttaa.
Vaikka vielä ei ole tiedossa, miten kuntien ilmoittamat talousarviolukemat tälle vuodelle pitävät kutinsa, on selvää, että luvut ovat keskeisiä sote-siirtoaskennan kannalta.
Talousarvioluvut vaikuttavat myös kuntien veroprosentin leikkurin määräytymiseen.
-Kuntaliitto on koko ajan pitänyt tärkeänä, että korona ei saisi vääristää siirtolaskentaa. Ne ovat tilapäisiä ylimääräisiä kustannuksia, jotka pitää puthaasti pystyä kompensoimaan, jotta hyvinvointialueelle siirtyvä kustannus vastaa normaalitilanteen kustannusta.
-Siinä mielessä 3,5 prosentin nousu tilinpäätösarvioista tämän vuoden talousarviolukuihin viittaisi siihen, että koronatuet on onnistuttu kohdentamaan aika osuvasti, kun kasvuprosentti ei ole tuon pahempi, Olli Riikonen sanoo.
Etelä-Savo ennakoi kustannusten painuvan
Hyvinvointialueittain tarkasteltuna suurin menojen kasvu vuodesta 2021 vuoteen 2022 olisi Vantaa-Kerava-hyvinvointialueella, 7,0 prosenttia.
Toisessa ääripäässä Etelä-Savon hyvinvointialueella menot olisivat laskemassa 1,9 prosenttia, vaikka alueella sote-kulut ovat korkeat ja kuntatalous vaikeuksissa.
Riikosen mukaan Etelä-Savon lukemat herättävät ajatuksen, onko kyseessä toiveikkuus vai pystytäänkö kuluja todella pusertamaan alas.
Myös koronakompensaatio on vaikuttanut.
-Luvut on tietysti pyritty arvioimaan mahdollisimman tarkkaan. Kunnilla on intressi antaa mahdollisimman tarkat luvut ainakaan sellaista kannustinta ei ole, että kannattaisi suurennella tai vähätellä mitään.
Soten siirtyvät kustannukset hyvinvointialueittain (eliminoitu kunnan hyte) + pela, muutos prosenttiyksikköinä 2021-22:
Manner-Suomi 3,5
Vantaa-Kerava 7,0
Helsinki 6,5
Satakunta 4,9
Länsi-Uusimaa 4,7
Pirkanmaa 4,7
Päijät-Häme 4,6
Kanta-Häme 4,3
Varsinais-Suomi 3,7
Itä-Uusimaa 3,4
Pohjois-Pohjanmaa 3,3
Etelä-Karjala 3,0
Pohjois-Savo 2,9
Keski-Suomi 2,7
Lappi 2,6
Kainuu 2,2
Keski-Uusimaa 1,6
Pohjanmaa 1,5
Keski-Pohjanmaa 1,4
Pohjois-Karjala 1,4
Kymenlaakso 0,5
Etelä-Pohjanmaa -0,9
Etelä-Savo -1,9
Pitkän aikavälin iso haitari
Pitemmällä aikavälillä (2016-2022) tarkastelu on Riikosen mukaan itse asiassa mielenkiintoisempaa kuin pelkän yhden vuoden vaihtelu.
Riikonen ottaa esimerkiksi oman kotimaakuntansa Pohjois-Karjalan, jossa kuntayhtymä Siun sote on vastannut palveluista vuodesta 2017 lähtien.
-Vuoteen 2022 Pohjois-Karjalan kustannusten nousu on koko maan pienintä, 11 prosenttia kun laskee euroa per asukas -luvuilla. Toisessa ääripäässä on Helsinki, jonka kustannukset samana aikana ovat kasvaneet 28,2 prosenttia. Haitari on aika hurja.
-Ja Helsingin perässä ”kalleimpien” palveluiden järjestyksessä on Kainuu, joka muistuttaa paljon Pohjois-Karjalaa.
Kainuussa kustannusten kasvuprosentti samalla aikavälillä on 25.
Pohja alueiden rahoitukselle
Riikosen mukaan johtopäätöksiä kustannuskehityksen edullisuudesta ei voikaan tehdä sen perusteella, onko sote-palvelut integroitu vai hajautettu.
Nyt kerätyt tiedot muodostavat pohjan hyvinvointialueiden rahoituksen tasolle vuonna 2023. Siirtyvät kustannukset vaikuttavat näin ollen sekä hyvinvointialueiden valtionrahoitukseen, kuntien rahoituslaskelmiin että kuntien tuloveroprosenttien alentamiseen.
Sote-uudistuksen lopullisissa laskelmissa käytetään kuntien sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen vuosien 2021–2022 kustannusten keskiarvoa skaalattuna vuoden 2022 tasolle. Siirtolaskelmat tarkistetaan tilinpäätöstietoja vastaaviksi kesällä tai alkusyksystä 2023. Veroprosenteista leikattavaa prosenttiyksikkömäärää ei kuitenkaan tarkisteta, vaan se määrätään lopullisena huhtikuussa 2022.
Kuntakohtaiset luvut ja aikasarjat löytyvät Kuntaliiton julkaisun liitteistä tämän linkin takaa
