Sote-lakeja ei enää voitu odotella, sanoo Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon ulkoistusta ajava Marina Erhola – ”Alueilla on pakko tehdä jotain”
Kuva: Ville Miettinen
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä alkaa suunnitella terveysasemiensa ulkoistamista, koska toimintaa on pakko alkaa uudistaa dynaamisesti niin pian kuin suinkin, sanoo kuntayhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola Kuntalehdelle.
Yhtymän hallitus päätti asiasta maanantaina. Lopullisen päätöksen toimintamallin käyttöönotosta tekee yhtymäkokous kesällä.
Toimintamallissa yksityinen toimija tuottaisi osan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista aluksi Lahdessa ja Kärkölässä. Lisäksi on tarkoitus kilpailuttaa Hartolan, Myrskylän, Orimattilan ja Pukkilan sote-keskuspalveluiden tuottaminen ajalla 1.6.2020–31.5.2022.
Asikkalan, Hollolan, Iitin ja Padasjoen palvelut yhtymä tuottaisi toistaiseksi nykytapaan omin voimin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kilpailutuksen tavoitteena on, että palvelut tuotetaan yhteisyrityksen kautta koko kuntayhtymän alueella vuoden 2022 loppuun mennessä.
– Hankinnassa kuvataan kuntayhtymä kokonaisuutena, mutta käytännössä lähdemme käyntiin Lahdesta ja Kärkölästä. Optiolla mahdollisesti laajennetaan sitä myöhemmin. Alkuvaiheessa se koskee aika rajattua osaa, sitten se vaiheittain mahdollisesti laajenee maakuntaan, Marina Erhola sanoo.
Pykälissä mennee vuosia
Ratkaisun taustalla on Päijät-Hämeessä syntynyt Erholan mukaan ”raskas tilanne”, joka johtuu sote-lainsäädännön pitkittyneestä odottamisesta ja samaan aikaan heikentyneestä taloustilanteesta.
Kuntayhtymä on ollut tiukkojen säästöpaineiden edessä, ja kun Erhola aloitti elokuussa kuntayhtymän johtajana, hän joutui heti käynnistämään yt-neuvottelut.
Kolmivuotiaan kuntayhtymän pari ensimmäistä vuotta oli Erholan mukaan ”aktiivista odottelua”, millaisia sote-lakipykäliä hallituksen taholta tulee.
– Kun pykälät ei ole vieläkään valmiina, se tarkoittaa käytännössä, että menee useampi vuosi, ennen kuin ne ovat täällä kentällä.
Sipilän hallituksen sote-uudistusta yritettiin vauhdittaa tulevaan lainsäädäntöön nojautuen. Marinin hallitus aikoo pistää vauhtia uudistamiseen, sillä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., kertoi perjantaina, että lakiesitykset on saatava eduskuntaan tämän vuoden aikana. Rahoitusratkaisu ja uudistuksen kuntavaikutukset ovat hämärän peitossa.
Erhola korostaa, että Päijät-Hämeessä edetään olemassa olevain lainsäädännön mukaan.
– Emme voi ottaa jotain mahdollisesti tulevia pykäliä huomioon. Odottelun aika on täällä alueella väkisinkin ohi. On pakko mennä eteenpäin.
Hanna Tainio: Laajuus yllätti
PHHYKY tavoittelee uudella mallilla merkittävää parannusta alueen väestön palveluiden turvaamiseen ja hoidon saatavuuteen.
Pääsyä sote-keskuksen kiireettömään hoitoon nykyhallituksen kaavaileman kiristetyn hoitotakuun mukaisesti eli seitsemässä päivässä aletaan valmistella välittömästi.
Erhola muistuttaa, että 50 prosenttia alueen avosairaanhoidon palveluista ollut ulkoistettuna jo 15 vuotta.
– Ulkoistus on johtanut siihen, että emme ole riittävän dynaamisesti päässeet kehittämään avosairaanhoidon kokonaisuutta. Meillä oli sopimukset katkolla, kuuden kuukauden kuluessa 124 000 kuntayhtymän asukasta olisi ollut ilman sopimuspohjaista palvelujen tuottajaa.
Kuntayhtymän mukaan yhteisyrityksen kautta tavoitellaan myös merkittävää julkisen toimijan ohjausmahdollisuuden tehostumista verrattuna nykyisiin ulkoistuksiin.
Vaikka yksityisellä toimijalla olisi enemmistöomistus yhtiössä, kuntayhtymän riittävä määräysvalta on tarkoitus varmistaa yhtiöjärjestyksellä, osakassopimuksella, palvelusopimusneuvotteluilla sekä yhtiön hallituksen kokoonpanolla.
Uudessa toimintamallissa järjestämisvastuu säilyisi kuntayhtymällä nykyiseen tapaan. PHHYKY:n mukaan myöskään julkisia hallinnontehtäviä tai julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä ei siirretä yhteisyritykselle.
Kuntaliiton sote-asioista vastaava varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoo seuranneensa suurella kiinnostuksella Päijät-Hämeen tilanteen kehittymistä. Tainion mielestä ei ole ihme, että sotessa tulee tämänkaltaisia ”irtiottoja”, kun muistetaan kuntien huono taloudellinen tilanne ja nousseet erikoissairaanhoidon kustannukset.
– Siinä mielessä tämä ehkä on yllättävää, että kyseessä on näin laaja yhteisyritys yksityisen sektorin kanssa, Tainio viittaa tavoitteeseen laajentaa yritys koko maakunnan alueelle.
Tainio pohtii, miten ratkaisu asettuu hallituksen kiristämään sote-investointien ja –ulkoistuksien rajoituslakiin. Ja onko ratkaisu myös siksi ongelmallinen, että se ei ole linjassa sote-uudistuksen tavoitteiden kanssa.
– Se hieman ihmetyttää, miten tässä toteutuu integraatio. Sosiaalipalvelut ovat mukana vain joiltakin osin. Kyseessä on perusterveydenhuollon ratkaisu.
”Emme yksinkertaisesti voineet odottaa”
Marina Erhola muistuttaa, että PHHYKY on jo integroitu kuntayhtymä.
– Kun katsoo tällaisen integroidun kuntayhtymän kautta joka meillä jo on, se antaa itse asiassa hyvän mahdollisuuden järjestää monille eri tavoilla. Ja kun tämä on kompakti maakunta, erilaisilla tilaratkaisuilla pystymme hoitamaan yhteensovittamista sosiaalihuollon kanssa.
Uuden yhteisyrityksen on määrä tuottaa avosairaanhoidon eli lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottopalvelut, suun terveydenhuollon palveluita, perustasoiset mielenterveys- ja päihdepalvelut, fysioterapeutin suora-vastaanottopalveluita sekä eräitä sosiaalipalveluita lainsäädännön mahdollistamissa rajoissa. Näitä palveluita olisivat terveyssosiaalityön työntekijät sekä jossain määrin sosiaalityön ohjaus ja neuvontaa ja mielenterveystyön ja päihdepalvelujen vastaanottotoimintaa.
Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat osa sote-keskustoimintaa, mutta ne eivät kuuluu yhteis-yrityksen tehtäviin. Yhtymä järjestää muista palvelutoiminnoistaan palveluita sote-keskusten yhteyteen siten, että ne ovat asiakkaan ja potilaan kannalta sujuvasti saatavilla
-Varsinainen viranhaltijapäätöksiä edellyttävä sosiaalihuolto jää tänne kuntayhtymän puolelle, Marina Erhola sanoo.
Erhola kuvailee kuntakentän sote-odostusta tuskalliseksi. Hän tuli Päijät-Hämeeseen THL:stä, jonka edustajana hän on istunut asiantuntijatyöryhmissä pohtimassa uudistusta.
– Suurin asia mitä sotesta tulee tämän hallituskauden valmistelussa, on järjestämisvastuu maakunnille, hän arvioi.
– Mutta kun meillä on jo se, haluamme olemassa olevan lainsäädännön keinoin kehittää palvelujärjestelmää kuitenkin niin, että se huomioi hallituksen linjaukset mahdollisimman hyvin.
-Uskon, että hallitus varmasti saakin pykäliä valmiiksi. Mutta Suomessa väestö muuttuu ja alueiden olosuhteet muuttuu, emme yksinkertaisesti vain voi enää odottaa. Meidän täytyy tehdä dynaamista muutosta, ja kuntapohjalta katsottuna teemme sitä luonnollisesti olemassa olevan lainsäädännön puitteissa. Se mahdollistaa kyllä aika paljon.
Terveydenhuollon ulkoistaminen / yksitystäminen on maanpetos.
Se tulee heikentämään suomalaisten tasavertaisuutta entisestään ja myös nostamaan hintoja samoin kuin tehtiin taksiuudistuksessa.
On kommunismia maksaa verovaroja yksityisille yrityksille, niitä omistaville sijoittajille, varsinkin kun saman voi tehdä halvemmalla omana tuotantoja omakustannushintaan.
Yksityiset yritykset toimivat yksityisellä rahalla ja kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvat palvelut eivät ole yritystoimintaa vaikka niitä väkisin sellaiseksi työnnetään.
Kenen eduksi?
Omistavatko päättäjät itse osakkeita ko firmoista?