Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru esitteli uusia sote-linjauksia. (Näyttökuva valtioneuvoston tiedotustilaisuuden lähetyksestä)

Maakunnista tulee hyvinvointialueita joiden päättävä elin on aluevaltuusto hallituksen tuoreiden sote-uudistuksen linjausten mukaan.

Sote-ministerityöryhmä tiedotti lausuntopalautteen pohjalta tehdyistä muutoksista lakiesitykseen tänään.

Lausuntoaika päättyi 25. syyskuuta, ja 9. lokakuuta hallitus kertoi saaneensa käytyä läpi yli 800 lausuntoa läpi lakieistyksen viilaamista varten.

Ministeriössä on ollut kymmeniä virkamiehiä käymässä jokainen lausunto läpi, kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., tiedotustilaisuudessa tiistaina.

– Lausuntoihin on tutustuttu sitä mukaa kuin niitä on saapunut. Olemme käyttäneet tähän kaiken sen ajan, jonka olemme  yhdessä saaneet revittyä kalenterista irti.  Palautetta on huolellisesti arvioitu, ja sen takia muutokset ovat mittavia, Kiuru sanoi.

Hyvinvointialueiden aluejako säilyy ennallaan, eli Suomeen on tarkoitus perustaa 21 hyvinvointialuetta, jotka toimivat palvelujen järjestäjänä, ja Helsingin kaupunki toimii erillisenä järjestäjänä, eli alueita syntyy 22.

Ministerityöryhmä myös linjasi, että Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat kuuluvat jatkossa Etelä-Savon hyvinvointialueeseen. Savonlinnan johdolla kunnat olivat vaatineet pääsyä osaksi Pohjois-Savoa. Savonlinnassa pelätään sairaalapalvelujen puolesta ja Kuopion yliopistosairaalan yhteydessä sairaalan on otaksuttu säilyvän varmemmin.

Uusissa linjauksissa Savonlinnan sairaan yhteispäivystykselle luvataan jatkoaikaa vuoteen 2032 asti. Ministeri Kiuru vakuutti, että sairaala palveluineen todella säilyy.

– Asia ei jää auki, vaan jo nyt voimaanpanolaissa reagoidaan tähän, Kiuru sanoi tiedotustilaisuudessa.

Samaan vuoteen eli 2032 asti sallittiin kaksi keskussairaalaa myös Lapin hyvinvointialueelle. Länsi-Pohjan yhteispäivystys voisi jatkaa vuoteen 2032, mutta nykyisenkaltainen ulkoistettu ostopalvelu pitää lopettaa vuoteen 2025 mennessä.

Hyvinvointialueen hallinnollinen rooli

Hyvinvointialueen järjestäjän roolista, vastuista ja velvoitteista säädetään lakiesityksessä tarkemmin, kuin esitysluonnoksessa oli esitetty.

Hyvinvointialueella on oltava riittävä oma tuotanto ja osaaminen. Toisin kuin luonnoksessa, alueelta ei edellytetä ylikapasiteetin ylläpitoa.

Häiriö-ja poikkeustilanteissa palvelut on turvattava oman tuotannon, varautumissuunnitelmien sekä muiden hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien kanssa tehtävän yhteistyön avulla.

Hyvinvointialue voi järjestää ja tuottaa palveluja toisen hyvinvointialueen alueella, jos se toimii yhteistyössä tai -toiminnassa kyseisen hyvinvointialueen kanssa.

Lisäksi tarkennetaan julkista hallintotehtävää ja julkisen vallan käyttöä perusteluissa. Yksityisen palveluntuottajan palveluissa voidaan käyttää julkista valtaa, jos siitä on säädetty lailla erikseen. Tämä tulisi kyseeseen esimerkiksi lastensuojelulaissa ja kehitysvammalaissa, joissa säädetään rajoitustoimenpiteiden käytöstä.

Hyvinvointialueen yhtiöt rinnastuisivat sote-järjestämislaissa yksityisiin palveluntuottajiin tuottaessaan hyvinvointialueelle palveluja. Tuoreiden linjausten mukaan julkisomisteinen yhtiö ei ole rinnastettavissa viranomaistoimijaan.

Ulkoistusten mitättömyys

Lausunnoissa herätti kritiikkiä myös ehdotus olemassa olevien sote-ulkoistussopimusten mitätöimisestä.

Uudessa linjauksessa mitättömyyden sijasta osa sopimuksista tulisi irtisanomisen alaiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistamissopimusten mitättömyys olisi rajattu erittäin laajoihin ja merkittäviin sopimuksiin sekä kohtiin, joiden ulkoistamisen kiellosta on säädetty nimenomaisesti, kuten esimerkiksi julkisen vallan käyttö ja sosiaalipäivystys.

Hyvinvointialueella olisi mahdollisuus irtisanoa sopimukset, jotka eivät täytä mitättömyyskriteerejä, mutta joissa on sovittu järjestämisvastuuseen kuuluvista asioista siten, että järjestämisvastuu ei toteudu hyvinvointialueen kokonaisarvion perusteella.

Kokonaisarviossa olisi varmistettava, että hyvinvointialueella on järjestämisvastuunsa perusteella oikeus päättää palveluista yhdenvertaisesti alueellaan ja hyvinvointialueelle jää riittävää omaa palvelutuotantoa. Mitättömien ja irtisanottujen sopimuksien soveltamisaikaa pidennettäisiin kolmeen vuoteen ja irtisanottavien sopimuksien osalta mahdollistetaan voimassaolon pidennys, jos palveluiden saatavuus muutoin vaarantuisi.

Kuntatalouden siirtymätasaus alenee

Yksi voimakasta kritiikkiä lausunnoissa saanut osa uudistusta oli sen rahoitus.

Hallitus on muuttanut muutoksen talousvaikutusten tasausrajoja. Kuntien rahoituksen ja omaisuuden siirron vaikutusten pysyvän siirtymätasauksen enimmäismääräksi esitetään +/-60 euroa/asukas aiemman +/-100 euron sijaan.

Valtionosuuskriteereihin lisätään uutena kriteerinä asukasmäärän kasvuun perustuva lisä, joka on noin 29 miljoonaa euroa. Lisäyksellä on tarkoitus vastaa väestömäärän kasvun aiheuttamaan palvelutarpeen lisäykseen. Rahoitetaan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän sisällä tasasuuruisesti euroa/asukas.

Kunnille omaisuusjärjestelyistä aiheutuvista kustannuksista maksettavan kompensaation raja muutetaan matalammaksi (0,7 % -> 0,5 %).

Hyvinvointialueiden pysyvä siirtymätasaus muuttuu symmetrisestä (+/-150 €/asukas) epäsymmetriseen (-100/+200 €/asukas).  Valtio sitoutuu rahoittamaan muutoksen.

Kaksikielisyyden painoarvo sote-rahoituksen määräytymiskriteereissä nousee 0,35 %:stä 0,5 %:öön.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin (nk. hyte-kerroin) tulee 1 % painolla mukaan rahoituskriteereihin vuodesta 2023, aluksi €/as. Vuodesta 2026 eteenpäin hyte-rahoitus määräytyy hyvinvointialueidenlaskennallisten hyte-kertoimien mukaisesti.

Muokkauslinjausten pöytäkirjamerkintöjen mukaan hallitus tekee kokonaistarkastelun kuntien rahoitusjärjestelmästä, ja järjestelmää kehitetään siten, että kuntatalouden kestävyyttä ja vakautta mm. kasvavien kuntien investointikyky turvataan.

Juttua muokattu 13.10. klo 14.05: lisätty kappale lausuntojen läpikäymisestä ja vaihdettu viimeinen kappale. Otsikkoa muutettu 14.10. klo 9.15.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*