ODA-projektin tavoitteena tuoda uudet sähköiset terveys- ja hyvinvointipalvelut joustavasti kaikkien ulottuville, ajasta ja paikasta riippumatta. (Kuva: PixaBay)

Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hankkeessa kehitettäviä sähköisiä terveys- ja hyvinvointipalveluita pilotoidaan eri puolilla Suomea noin 30 pilotissa 2017 loppuvuoden ja kevään 2018 aikana.

Ensimmäinen pilotti käynnistyi Varsinais-Suomessa kesällä, kun VSSHP:n yhteispäivystyksessä alettiin kokeilla flunssan sähköistä oirearviointia. Tampereella puolestaan testataan virtsatieinfektion ja alaselkäkivun oirearvioita.

Koekäyttöön tulevat myös korva-, kurkku- ja olkapääkivun, polven, peräaukon seudun, päänsäryn, närästyksen, ripulin, rähmivän silmän ja yskän oirearviot.

ODA-hankkeessa on tavoitteena tuoda palvelut joustavasti kaikkien ulottuville, ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelut yhdistävät asiakkaan itse tallentamia tietoja, sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmissä olevaa tietoa ja päivittyvää tieteellistä tutkimustietoa. Näiden tietojen perusteella käyttäjät saavat suosituksia ja toimintaohjeita, jotka ovat aina henkilökohtaisia ja luotettavia.

Osaksi Kanta-brändiä

ODA-hankkeen projektijohtajan Hanna Nordlundin mukaan syksy on ollut hektistä aikaa.

– Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat tehneet prosessimuutoksia. Useita kymmeniä muutoksia on tehty ja toimivaksi havaittuja vakiinnutetaan prosesseihin.

– Kun toiminnallinen valmius on pilotissa kunnossa, ruvetaan ottamaan sovelluksia käyttöön.

Myös sähköiset hyvinvointiarviot ovat edenneet kokeiluvaiheeseen. Tampereella ja Lahdessa testataan sähköistä omaishoidon tuen arviota, Oulussa ja Tampereella sähköistä vammaispalveluiden kuljetustuen ja liikkumista tukevien palvelujen arviota.

Oirearviot perustuvat älykkääseen tietämyskantaan, jonka toteutuksesta vastaa Kustannus Oy Duodecim. Hyvinvointiarviot puolestaan perustuvat laissa määriteltyihin kriteereihin ja sosiaalialan yhdessä sovittuihin käytäntöihin.

Testauksen tässä vaiheessa asiakkaat tekevät oire- ja hyvinvointiarvioita yhdessä sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Testausvaiheessa kerätään palautetta palvelun ymmärrettävyydestä ja toimivuudesta. Kun palvelut on todettu toimiviksi, ne liitetään osaksi Kanta-palveluja kaikkien suomalaisten käyttöön. Tulevaisuudessa ODA-hankkeessa kehitetyt palvelut näkyvät kansalaisille ja ammattilaisille osana Kanta-brändiä, Omaolo-palvelukokonaisuutena.

Toiminnan muutos ratkaisee tuloksen

Keskeinen osa ODA-projektia on muutoksen saaminen toimintaan jokapäiväisessä työssä, korostaa Espoon kaupungin ODA-hankkeen projektipäällikkö Jari Numminen blogissaan. Sähköiset palvelut tulee saada osaksi toimintaa, vain siten voidaan päästä digitoinnilla tavoiteltaviin hyötyihin.

– Omaolo-palvelua tavoitteena tuoda uudet sähköiset terveys- ja hyvinvointipalvelut joustavasti kaikkien ulottuville, ajasta ja paikasta riippumatta. Uuden sähköisen palvelukokonaisuuden kehittäminen on ilman muuta lopputuloksen kannalta keskeistä, mutta oikeastaan vielä tärkeämpää on toiminnallisten muutosten läpivienti, Numminen kirjoittaa.

ODA ja UNA maakuntakiertueelle

ODA-hankkeeseen liittyy olennaisesti asiakastietolain säädäntötyö.

– Erityisesti asiakastietolain muutoksia oda-palveluissa tarvitaan muun muassa sen takia, että pystytään näyttämään kanta-tietoja asiakkaille hyvinvointisovellusten kautta – se on asiakastietolain muutoksen takana, Nordlund sanoo.

Lisäksi maakunnat suunnittelevat digipalvelujen kokonaisuuttaan, johon Omaolo-palvelut tullaan sovittamaan.

– Olemme lähdössä virtuaalisairaalan ja UNAn kanssa road show’lle maakuntiin tammi-helmikuussa kertomaan, missä mennään.

UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain. Kyseessä on siis hallittu ja vaiheistettu etenemispolku tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tarvittavan asiakaslähtöisen sote-tietojärjestelmien kokonaisuuden luomiseksi. Yhdessä kansallisten Kanta-palveluihin pohjaavien ratkaisujen kanssa UNA muodostaa kansallisen sote-tietojärjestelmäekosysteemin ytimen.

UNA-hankkeen ohjausryhmä hyväksyi 28.11.2017  kokouksessaan UNA-ytimen hankintailmoituksen julkaisemisen.

Ytimen hankinnassa on päädytty kolmivaiheiseen hankintamalliin. Ensimmäisessä vaiheessa hankitaan tiedon hallinnan ja integraatioiden ratkaisu. Toisessa, osin ensimmäisen kanssa ajallisesti rinnakkain tapahtuvassa vaiheessa asiakkuuden hallinnan ratkaisut ja erillisessä kilpailutuksessa käyttö- ja kapasiteettipalvelut.

SoteDigistä sidosryhmätoimija

Maakuntauudistuksessa SoteDigi-yhtiö tullee olemaan ODAn sidosryhmätoimija projektivaiheen jälkeen. Ylläpito ja kehitys siirtyvät SoteDigiin, ja tiivistä yhteistyötä tehdään jo.

Vaikka sote-uudistus ja sen ICT-ratkaisut osaltaan vaikuttavat ODAn etenemiseen, Nordlund muistuttaa että ODA ei ole sidottu mihinkään rakenteeseen.

– ODAssa on koko ajan keskitytty toiminnan uudistamiseen ja toiminnallisten prosessien viestimiseen ja tehty itse asiassa kaikki ratkaisut siitä näkökulmasta että se sopii erilaisiin rakenteisiin ja on kansallisesti levitettävissä.

ODA-hanke on osa hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta. ODA-hankkeessa ovat mukana Espoo (isäntäkunta), Helsinki, Porvoo, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Turku, Hämeenlinna, Tampere, Joensuu, Kuopio, Oulu, Sodankylä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Varsinais-Suomen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirit. Valmiit palvelut ovat käytettävissä koko Suomessa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hei,

    General Data Protection Right GDPR toimeenpanokausi 4/2016-4/2018 2v päättyy 5/2018, miltä osin kirjavat kuntien hankkeet noudattavat käytäntöjä ja välttävät mittavia sanktioita ?

    Integraatio kanta-brändiin tarkoittaa myös sähköisten asiakirjojen, datan, sisätöjen reaaliaikaista, tekoälypeeäistä louhintaa ja käsittelyä myös disruptiivisten toimintamallien aktivoimiseen data ja tietoketjuissa tuottamaan kolmansien tahojen etujen mukaisia päätöksiä asettaen kansalaiset toissijaiseen asemaan, miten tarkalleen hyvät e-hallinnon ja e-tietojohtamisen prosessit on turvattu mitkä muutoin täysin reguloimattomia ”data ekosysteemejä” ja ICT-ytiöillä kuten CGI, IBM, Affecto etc hyvin tiedossa – ja ilmenevät integroituen SOME dataan kuten CambridgeAnalytica/FB ilmianto todentaa…

    Kysymys siis on samalla: onko datan ekosysteemejä ja niiden skaalautuvuutta ymmärretty kuntien kirjavissa hankkeissa koska ICT konsultit ja yhtiöt toki asiasta tietoisia, mikä on heidän ”core buusiness” (hyväksikäyttää muiden ja kuntien tyhmyyttä).

    T: Tiina Ison

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*