Uusi tutkimus määrittelee sote-uudistuksen tärkeimmäksi tavoitteeksi sote-palvelujen ja tietojärjestelmien kokonaisvaltaisen yhteensovittamisen.  Tutkimuksessa arvioidaan, että sote-integraatiosta puuttuu juuri kokonaisvaltaisuus.

– Uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että rakenteellisten uudistusten lisäksi integraatiota edistetään erityisesti asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta, todetaan tiistaina julkistetussa tutkimuksessa.

Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä asiakastietojärjestelmien integraation vaikutuksia kansallisesti ja kansainvälisesti.

Palveluintegraatiolla tarkoitetaan sekä perus- ja erikoistason palvelujen yhtenäistä kokonaisuutta että kahden tai useamman erillisen sosiaali- ja terveydenhuollon alan tai organisaation tarjoaman palvelun yhdistämistä toimivaksi kokonaisuudeksi.

Tietojärjestelmäintegraatiossa tarkoitus on, että tieto siirtyy tietojärjestelmien välillä niin, että toiminnallinen palvelukokonaisuus voidaan toteuttaa järkevästi.

Ainutlaatuinen uudistus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisvaltaisesta järjestelmätason uudistamisesta on maailmalta vähän tutkimusnäyttöä. Suomen sote-uudistus on kansainvälisesti ainutlaatuinen ottaen huomioon sen laajuus ja nopea toteutusaikataulu, tutkimuksessa huomautetaan.

– Sote-uudistukseen liittyvä palvelu- ja tietojärjestelmäintegraatio tulee kohtaamaan vastustusta ja karikoita, jos uudistusta yritetään katsoa pelkästään nopeana rakenteellisena ja järjestelmätasoisena muutoksena.

– Tarkoituksenmukaisempaa olisi lähestyä integraatioon liittyviä muutoksia ja toimenpiteitä myös työntekijän ja asiakkaan näkökulmasta.

Asiakaslähtöinen ilmapiiri

Tutkijat kaipaavat muutokselle suopeaa asiakaslähtöinen ilmapiiriä ja sitoutumista asiakaslähtöisyyteen niin palveluissa kuin tietojärjestelmissäkin.

– Asiakaslähtöisyys on ymmärrettävä tekijäksi, joka yhdistää toiminnan ja tietojärjestelmät palvelujärjestelmän kokonaisuudessa.

Asiakaslähtöisyys ei tutkijoiden mukaan kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että asiakkaalle sälytetään yksin vastuu valintojen tekemisessä. Sen sijaan asiakkaan osallistaminen vauhdittaa niin vastuunottoa omasta hyvinvoinnista kuin palvelujen uudistamista.

Tarvitaan yhteinen näkemys

Keskijohto ja lähiesimiehet nähdään keskeisessä roolissa muutosten toteuttamisessa.

– Heidän on edistettävä toimintatavoissa ja työkulttuurissa asiakaslähtöistä integraatiota ja ymmärrettävä sen merkitys.

Tulevissa maakunnissa palveluintegraation keskeisenä edellytyksenä on tutkijoiden mukaan se, että poliittinen johto ja virkamiesjohto luovat yhteneväisen käsityksen palvelujen yhteensovittamisen tarpeesta, tavoitteista ja keinoista. Sitä varten tarvitaan strategisen tason toiminnanohjaustiedon kytkemistä palvelujen johtamiseen.

Tutkijat huomauttavat, että integraation edistäminen suunnitelmallisesti on vaikeaa tilanteessa, jossa poliittinen tahtotila on muuttuvaa. Sote-uudistuksen suuret toiminnalliset ja kustannussäästöihin tähtäävät tavoitteet jäävät heidän mukaansa toteutumatta, jos palvelujen toteuttamisessa ei onnistuta rakentamaan integraation edellyttämää yhteistyötä.

Selvitys on osa valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.  Selvityksen tekivät Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimusryhmään kuuluivat Petri Virtanen, Jari Smedberg, Pirkko Nykänen ja Jari Stenvall.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hyviä ajatuksia #sote -uudistuksesta. Harmi vain, että kukaan ei ehdi näitä kuunnella, kun pitää vain saada pallo maaliin. Näyttää kyllä menevän väärään maaliin …

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*