Utsjoen kunta tekee Norjan puolelle yhteistyötä saamenkielisten sivistys- ja terveyspalvelujen toteuttamiseksi. (Kuva: Utsjoen kunta)

Huoli vähemmistökielen asemasta ja rajan ylittävien palvelujen säilymisestä ovat alkaneet painaa Utsjoella sitä raskaampina, mitä pitemmälle sote-uudistuksen valmistelu on edennyt.

– Huoli painottuu koko kunnan väestöön, niin suomenkielisten kuin saamelaisten lähipalveluiden säilymiseen, mutta erityisesti vähemmistökielen asema huolettaa, sanoo kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

Utsjoki on saamelaisenemmistöinen Suomen ja EU:n pohjoisin kunta, jonka erityispiirre on siellä asuva maan ainoa alkuperäiskansa.

Lapsi- ja perhepalveluita
heikosti tarjolla saamelaisille

Eilen maanantaina 6.2., saamelaisten kansallispäivänä, julkaistun selvityksen mukaan saamelaislasten, -nuorten ja -perheiden oikeus omakielisiin palveluihin toteutuu heikosti. Selvityksen teetti sosiaali- ja terveysministeriön alainen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE).

Selvityksen mukaan saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuudessa on kaikilla aloilla suuria haasteita koko maassa. Rekrytointivaikeuksia lisää Norjan läheisyys ja houkuttelevuus Suomea parempien palkkatason ja muiden etuuksien ansiosta.

Monet saamenkieliset sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijät hakeutuvatkin Norjaan töihin.

”Jotta Lape-ohjelmassa määritellyt tavoitteet voisivat toteutua, tulisi saamenkielisen henkilöstön koulutukseen, rekrytointiin ja kannustinjärjestelmään panostaa erityistoimin”, selvityksessä todetaan.

”Alkuperäinen lähtökohta
hämärtynyt”

Vuokko Tieva-Niittyvuopion mukaan sote-uudistuksesta puhuminen koettiin aluksi pitkien etäisyyksien alueella todella hyväksi ja tärkeäksi.

– Tuntui että yhdenvertaisuus koskee myös etäalueella asuvia ihmisiä. Se tuntui olevan painopiste ja tavoite koko sotessa. Mitä pitemmälle viety, tuntuu että alkuperäinen lähtökohta on hämärtynyt, ja itse asiassa vallitsee suuri epävarmuus siitä että yhdenvertaiset palvelut taattaisiin etäalueille.

Saamenkielisiä palveluja Utsjoen asukkaat saavat nykyään myös rajan takaa.

– Hyviä käytäntöjä on kehitetty erityisesti Norjan terveyspalvelutuottajien kanssa. Siellä palvelut on huomattavasti lähempänä, Utsjoelta tai Karigasniemeltä muutaman kymmenen kilometrin päässä, ja erikoislääkäripalveluja sekä saamenkielisiä palveluja on saatavilla lähellä.

– Näiden palvelujen käyttömahdollisuuksien lisäämistä olemme korostaneet sote-lausunnoissamme.

Samalla kun on puhuttu yhä enemmän uudesta maakunnasta ja sote-piiristä, on yhä vähemmän puhuttu siitä, mitä palveluja Utsjoen kaltaiselle etäalueelle jää, Tieva-Niittyvuopio kokee.

– On sanottu että mikään ei muutu; lähipalvelut ja terveyskeskuksen vuodeosasto ovat tuossa edelleenkin, ja lähipalveluita annetaan kotiin edelleenkin. En enää jaksa uskoa tähän. Mutta se nähdään pitkällä aikavälillä.

Vaikka tällä hetkellä tuleva muutos herättää lähinnä kysymyksiä, se voi periaatteessa tarjota myös mahdollisuuksia.

– Voihan tietysti olla, että nousee yrityksiä, esimerkiksi saamenkielisten terveydenhuoltoalan tai sosiaalialan yksityisiä yrityksiä tuottamaan ja myymään palveluja, jos se on mahdollista pienille yrityksille.

Eniten Tieva-Niittyvuopiota ihmetyttää kiire jolla uudistusta on ajettu.

– Tällaisella aikataululla ei voi toteuttaa hyvin ja perustellusti. Jos saisin vaikuttaa, toteuttaisin niin että ensin kokeillaan pienellä alueella ja sitten niistä saaduilla kokemuksilla virheistä ja hyvistä käytänteistä viedään laajemmalle, koko valtakunnan tasolle.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*