Jos kuntajohtajat eivät ole tiedon äärellä, syy ei varmaan ole kuntajohtajissa ryhmänä vaan itse asiassa ja sen viestinnässä, Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-PekkaUjula sanoo. Kuva Porvoon valtuustosalista. (Kuva: Sonja Eloranta)

Sote-uudistuksen kanssa toimeen tuleminen on kuin jongleerausta monella pallolla, joiden pitäisi pysyä ilmassa ja vielä pyöriä, kuvailee Jämijärven kunnanjohtaja Kirsi Virtanen.

Hän ei ihmettele, jos kunnanjohtajat eivät pysy täysin kärryillä, missä uudistuksessa mennään esimerkiksi yhtiöittämisen suhteen, kuten keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila totesi Kuntalehdelle havainneensa.

Yhtiöittäminen on vain yksi asioista, joista kunnanjohtajat ovat ymmällään. Kun kaikki muukin rahoituksesta vaikutusarviointeihin on auki, täsmällinen tilanteen arviointi ja hahmottaminen on mahdotonta.

– Informaatioilmapiiri on sekava, Virtanen sanoo.

Hallituksen linjauksen mukaan maakunnat yhtiöittävät markkinaehtoisesti tarjottavat sosiaali- ja terveyspalvelunsa.

Sote-projektijohtaja Tuomas Pöystin mukaan hallitus on linjannut, että kunnat eivät voi toimia tuottajina edes yhtiöidensä kautta.

Miten käy pienten tuottajien?

Jämijärvellä ei ole lainkaan omaa sote-henkilöstöä. Palvelut tuotetaan kuntayhtymän kautta. Virtanen on huolissaan erityisesti pienten toimijoiden kohtalosta, jos yhtioöittämisvelvoite toteutuu.

– Satakunnan alueella on viime vuonna ollut 1 194 yksityistä sote-palvelutuottajaa. Valtaosa niistä on pieniä yrittäjiä. Haja-asutusalueen kunnanjohtajana murehdin, että miten nämä pienet pystyvät toimimaan elinvoimaisesti.

– On jo nähty, että isot sote-alan yritykset ovat ostaneet pieniä pois. Pienet yritykset ovat kuitenkin maaseudun ja suuressa osassa Suomea kuntien elinvoiman tuottajia, Virtanen muistuttaa.

Miten käy kolmannen sektorin?

Kangasniemen kunnanjohtaja Johanna Luukkonen muistuttaa, että uudistuksessa ei saa ajaa kolmatta sektoria ulos niiden nykyisestä yhteistyöstä kuntien kanssa.

Luukkosta mietityttää myös se, käykö sote-yhtiöiden kanssa samalla tavalla kuin valtionyhtiöiden kanssa on käynyt – siirtyykö hyvistä aikeista ja alkuperäissuunnitelmista huolimatta omistusta myöhemmin ulkomaille.

– Raha on kuitenkin monesti se, joka alkaa ohjata tahtotilaa. Näen erittäin haasteellisena, että yhtiö karkaa kuntien omistuksesta – palveluja tuotetaan kuitenkin kuntalaisille.

Luukkonen ihmettelee, miksi koko sote-asiaa viedään eteenpäin eräänlaiselle on/off-ajattelulla.

– Monesti mustan ja valkoisen välissä on aika monta harmaan sävyä. Asioita voisi käsitellä laajemminkin ohjauksen näkökulmasta; mitkä mahdollisuudet kunnalla olisi ylläpitää ja toteuttaa prosessia.

– Esimerkiksi Etelä-Savossa on tehty kuntien omistamaa kuntayhtymää joka alkaa tuottaa sote-palveluita vuoden 2017 alusta. Miksi tämä kuntayhtymä jota trimmataan ei voisi olla se joka tuottaa palveluja? Näen että alueilla on vahva osaaminen sille toiminnalle olemassa.

Hyödynnetäänkö kaupunkien osaaminen?

Osaamista painottaa myös Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, joka hänkin ihmettelee, miksi esimerkiksi kaupungit suljettaisiin kategorisesti pois tuottajina toimijoista.

– Koko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kova ydinosaaminen löytyy tällä hetkellä nimenomaan sieltä, Ujula sanoo.

– Jos ajattelee kokonaisuudistusta lähtökohtana se, että kaupunkien osaamista ei hyödynnetä millään tavoin, vaikuttaa aikataulu erittäin haasteelliselta.

– Tässä on joitain kuukausia aikaa tehdä hyvin perustavaa laatua olevaa valmistelua ja vastata kaikkiin avoinna oleviin keskeisiin kysymyksiin, jos aiotaan edes teoreettisesti olla aikataulussa joka tälle uudistukselle on esitetty – silti se vaikuttaa melko mahdottomalta.

Ujula näkee, että koska konkreettista tietoa on toistaiseksi vähän tarjolla, mahdollisuudet spekulointiin ovat suuret. Hän odottaakin kiinnostuneena hallituksen lopullista kantaa esimerkiksi yhtiöittämiseen, sekä uudistuksen vaikutusarviointeja ja rahoituskysymyksen avaamista.

Tähän asti tiedon saaminen on ollut olematonta.

– Jos kuntajohtajat eivät ole tiedon äärellä, syy ei varmaan ole kuntajohtajissa ryhmänä vaan itse asiassa ja sen viestinnässä, Ujula sanoo.

Tavoite tuotannon siirtämisessä markkinoille?

Kolarin kunnanjohtaja Antti Määttä puolestaan pitää loogisena, että kunnat eivät omistamiensa yhtiöidenkään kautta sote-palveluiden tuottamiseen osallistu, jos se ei kunnan tehtäviin ja toimialaan enää kuulu.

– Kyseisen liiketoiminnan volyymi on suuri ja niin ovat myös taloudelliset riskit suhteessa tulevaisuuden kunnan kantokykyyn, Määttä sanoo.

Hän ei usko, että yhtiöittämisestä vallitsee laajaa epätietoisuutta ainakaan Lapissa.

– Se, että onko sote-palvelutuotannon yhtiöittäminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, on kokonaan toinen kysymys. Varmasti se voi osaltaan johtaa esimerkiksi resurssien kohdentumiseen kansanterveyden kannalta epäedullisella tavalla.

Määtän mukaan voidaan kysyä, onko yhdeksi uudistuksen päätavoitteeksi tullut sote-palvelutuotannon siirtäminen markkinoille.

– Sinänsä yhtiöittäminen on vain mekanismi, joka hallituksen näkemyksen mukaan luo edellytyksiä sote-palvelujen kehittämiselle, mutta vaikeutuuko samalla kokonaisuuden hallinta?

– Olisiko kuitenkin varminta edetä ensin maakuntien oman palvelutuotannon puitteissa?

Lisää aiheesta:

Seinäjoen Rasinmäki: Soteen liikelaitosmalli tai voimakas sääntely

Oman sote-yhtiön perustanut Muurame ei murehdi uudistuksen solmuja

Soten projektijohtaja Pöysti: Kuntien tuleva rooli ei ole hahmottunut kunnanjohtajille – yhtiöittäminen ei ole mahdollista

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*