Sote-uudistus sai tukiryhmän asiantuntijoista
Kiireellä eteenpäin vietäviä udistuksia valmistelevat useat asiantuntijaryhmät. (Kuva: Ville Miettinen)
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tueksi ryhmän alan asiantuntijoita. Ryhmän toimikausi on 13.1.2016–15.4.2019.
Asiantuntijaryhmän tehtävänä on tuoda monipuolista asiantuntemusta laajan sote-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanon ohjaukseen.
Kuntaliittoa ryhmässä edustaa varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Asiantuntijaryhmä tukee sote- ja aluehallintouudistuksen virkamiesohjausryhmää ja projektiryhmää sekä niiden alaisia valmisteluryhmiä. Ryhmän puheenjohtaja on hankkeen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.
Ryhmän jäsenet ovat:
Pentti Arajärvi, professori
Mats Brommels, professori
Marina Erhola, ylijohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Heikki Hiilamo, professori, Helsingin yliopisto
Jussi Huttunen, professori
Aulikki Kananoja, ylisosiaalineuvos
Martti Kekomäki, emeritusprofessori
Anne Knaapi, johtaja, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Anneli Pohjola, professori, Lapin yliopisto
Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Pekka Utriainen, liiketoiminnan johtaja, suun terveydenhoito, Pihlajalinna Terveys Oy
Päivi Åstedt-Kurki, professori, Tampereen yliopisto
Joulukuussa STM nimesi niin ikään asiantuntijoista koostuvan valmisteluryhmän selvittämään sote-palvelutuotannon uudistamista.
Valmisteluryhmän tehtävä on tehdä ehdotukset siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudessa palvelurakenteessa voidaan toteuttaa palveluintegraatio ja eheät palveluketjut.
Pöystin ja selvityshenkilö Lauri Tarastin lisäksi sote- ja itsehallintouudistusten valmistelun kokonaisuuteen kuuluu useita ryhmiä, joita vetää joko projektinjohtaja tai vastuuministeriön virkamies. Valmisteluryhmiä on viisi ja alaryhmiä seitsemän. Ryhmien jäseniä on yhteensä noin 90. Lisäksi on tietämätön määrä tiimejä ja asiantuntijaporukoita.
Ylijohtaja Päivi Laajala myönsi joulukuussa valtiovarainministeriön blogissa, että uudistuksen koordinointi on haasteellista.
Yhdellä rysäyksellä kaikki herkut pöytään.
Onko kukaan katsotunut kuinka suuria hallintobyrokratioita henkilöstömääriltään syntyy Manner-Suomen 18 maakuntaan?
— Jokamiesjantusten valtuustot sekä hallinto käsittelevät yhtä lailla sote-asioits kuin AVIt ja ELYt. Valta maistuu makealta.
— Missä kulkee tällaisen hallintoyksikön tehokkuusoptimi?
— Vertailukohtana voidaan pitää Suomen tehottominta kuntaa Heksinkiä.
— Haetaan tehokkuutta ”himmelivallankumousta” — saadaan byrokratia, jossa on osastoja ja monta kertosta?
Pelkästään soten ketteryys edellyttäisi keveyttä, pieniä kansanvaltaisia sote-itsehallintoja spesialistivaltuustolla.
Lisäksi tulee joidenkin maakuntien sote-maskuntayhtymät ja niiden ”demokraattiset” (lue: epäkansanvaltaiset) valtuustot, joille pitää vielä järjestää suora vaali, niin, että ovat ”itsehallinnollisia”. Perustuslakivaliokunnalle riittää töitä: pitkä lista.