Tietojärjestelmien yhtenäistäminen ei tule onnistumaan sote-uudistuksen suunniteltuun alkuun mennessä, ja aikalisä toimeenpanon valmistelussa olisi tarpeen, sanoo Turun muutosjohtaja Antti Parpo. Myös Pohjois-Savossa soten integraation suuret haasteet liittyvät tietojärjestelmiin, sanoo kehittämisylilääkäri Juuso Tamminen. Kuvassa Kajaanissa työskentelevä hammaslääkäri Marina Delgado. Kuva: Miska Puumala

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon aikataulu on ”erinomaisen vaikea”, sanoo Turun muutosjohtaja Antti Parpo 

Eduskunnan perustuslakivaliokuntakin kiinnitti huomiota mittavan ja merkittävän uudistuksen aikataulun kireyteen lakiesityksestä antamassaan lausunnossa.

Perustuslakivaliokunnan mukaan lakiesitystä nyt työstävän sote-valiokunnan on harkittava mahdollista sääntelyä aikatauluun.

– Vaikka nyt ehdotetun uudistuksen toimeenpanoon ei sisälly viime vaalikaudella rauenneeseen esitykseen rinnastuvia riskitekijöitä, on perustuslakivaliokunnan mielestä selvää, että hyvinvointialueilla on tehtävien siirtyessä oltava riittävät toiminnalliset ja muut edellytykset järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Muun ohella asiakkaita koskevien tietojärjestelmien tulee olla potilasturvallisuuden takaamiseksi valmiita, lausunnossa todetaan.

Mainos



Tietojärjestelmiin liittyvä haaste on merkittävä, mutta ei suinkaan ainoa.

Parpo on seurannut läheltä soteen ja suunniteltuihin maakuntiin liittyvää uudistamista, sillä edellisen hallituskauden aikana hän toimi Varsinais-Suomen sote-muutosjohtajana.

Tietojärjestelmien osalta Varsinais-Suomi on hyvä esimerkki siitä, kuinka suuresta urakasta on kyse, kun järjestelmiä pitäisi yhdistää hyvinvointialueen yhteisesti käytettäväksi.

Alueella on lähes 30 kuntaa ja yli 40 erilaista versiota ohjelmistoista. Hajanaisessa järjestelmäviidakossa eteneminen kohti yhteistä toimintaa on hidasta, vaikka sentään päätös yhtenäistämisestä on jo olemassa. Se on kenties merkittävin tulos, jota Sipilän hallituksen sote-maakuntauudistuksen yrityksestä jäi käteen.

Yhteisestä tavoitteesta huolimatta eteneminen voi olla kitkaista. Kymmenet järjestelmät luovat merkittäviä rajapintahaasteita.

Varsinais-Suomessakin on jo kertaalleen jouduttu nostamaan kädet pystyyn yhteisen digipalveluideaalin kokeilussa rajapintojen takia.

– Aikataulu on vaikea Varsinais-Suomen osalta.

– Järjestelmäkenttä on todellinen haaste. On jokseenkin päivänselvää, että vuoden 2023 alkuun yhtenäistämistä ei pystytä tekemään, Parpo sanoo.

Pevin lausunto yksinkertaistaa 

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kehittämisylilääkäri Juuso Tamminen sanoo, että ylipäätään perustuslakivaliokunnan muotoilu ”valmiista tietojärjestelmistä” on erikoinen.

Tietojärjestelmiä kehitetään koko ajan, ne eivät ole koskaan valmiita, Tamminen sanoo.

Myöskään potilasturvallisuutta ei ole määritelty Pevin lausunnossa, mitä se oikein tarkoittaa, Tamminen huomauttaa.

– Se on huomattavasti monimutkaisempi asia kuin perustuslakivaliokunta yhdessä lauseessa asettaa. Se pitäisi olla määritelty huomattavasti yksityiskohtaisemmalla tasolla, jos sitä oikeasti lähdetään arvioimaan.

– Kun ottaa huomioon, kuinka paljon järjestäjiä Suomessa on, ja kuinka isosta fuusiosta tässä on kysymys, huomattavasti tarkempaa suunnittelua vaatisi, että päästäisiin toteamaan, että tilanne on näin, nyt on valmista. Sote-valiokunnalla on pohtimisen paikka: millä tavalla se päästää tämän asian eteenpäin isoon saliin, Juuso Tamminen sanoo.

Päänvaivaa järjestelmistä 

Myös Pohjois-Savossa tietojärjestelmäkokonaisuus aiheuttaa paljon päänvaivaa.

– Juuri katsoimme erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisen alatyöryhmien tuloksia sote- uudistuksen integraation rakentamiseen liittyen, ja kyllä siellä keskeisinä haasteina kaikissa osa-alueissa nousivat esille tietojärjestelmiin liittyvät  asiat, Tamminen sanoo. 

Toisaalta valonpilkahduksiakin näkyy. Jos terveydenhuollon osalta päädytään tilanteeseen, jossa hyvinvointialue on yksin terveydenhoitotietojen rekisterinpitäjä, tiedon kulku erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimijoiden välillä helpottunee. 

– Ehkä tämä tietyllä tavalla aukaisee monta  semmoista lukkoa, vaikka ne tietojärjestelmät eivät vielä olisikaan täysin integroituja ja yhteensopivia, niin että kattaisivat potilaan koko polun yhdessä tietojärjestelmässä. 

Myös Antti Parpo sanoo, että potilasturvallisuuden kannalta tieto liikkuu jo nyt riittävästi, ”sen minkä liikkuu”. Järjestelmä on kuitenkin hajanainen, hän muistuttaa. 

– Vielä eletään sumussa, millainen organisaatio ja tuotantorakenne meille tulee. Siinä varmaan tulee ratkaistavaksi sellaisia asioita joita emme osaa vielä edes arvioida. Mutta en näe sellaisena etteikö sitä pystyttäisi jollakin tasolla hoitamaan, koska kyllähän se nykyisinkin hoidetaan, Parpo viittaa potilasturvalliseen tiedon siirtoon.

Myös Juuso Tamminen näkee haasteen siinä, miten Pohjois-Savossa yhdistetään nykyiset kaksi suurta järjestelmää, CGI:n järjestelmä ja Tiedon Lifecare.

– Miten nämä ongelmat ratkeavat tai millaisia ongelmia tulee, kun hyvinvointialue on yksi rekisterinpitäjä ja hoitaa koko väestön terveys- ja sosiaaliasioita. Kyllä siinä on paljon vielä selvittämättömiä paikkoja, aukkoja kartalla. Ehkä tummia pilviäkin taivaanrannassa.

Työvoimapula lisää aikataulupainetta 

Järjestelmän kehittämiseen ja uudistuksen valmisteluun heijastuu alaa riivaava työvoimapula, Juuso Tamminen sanoo. Jotta työntekijät voitaisiin ottaa mukaan kehitykseen, heille pitäisi palata operatiiviseen työhön sijaisia – joita ei kuitenkaan ole.  

Vaikka uudistamiseen tulisi rahaakin, siitä ei ole iloa, jos sillä ei saada palkattua työntekijöitä. 

– Tarvitsemme uuden toimintatavan ja uudenlaisen toimintamallin miettimiseen ne työntekijät, jotka nyt tekevät työtä ja ovat tulevaisuudessa osa toimintaa. Heidänhän pitäisi päästä suunnittelemaan omaa työtänsä. Ei sitä voi ulkopuolelta suunnitella, tai siitä ei tule hyvä.   

-Tässä maassa ei ole sairaanhoitajan sijaisia, joita me voisimme palkata. Kesää varten monessa paikassa on pulaa. emme saa kaikkia sijaisuuspaikkoja täytettyä.  

Tämä on iso ongelma myös sote-uudistuksen valmistelulle ja luo lisäpainetta aikataulun osalta, Tamminen sanoo 

”Aikalisä perusteltu” 

Isolla joukolla tietojärjestelmistä tai muusta hyvinvointialueen asiasta päättäminen, kun mukana on ”vino pino erilaisia intressejä”, vie aikaa.  Tämä on jo huomattu Varsinais-Suomen digiyhtenäistämistyössä.

Toinen kysymys on, miten aluevaltuustot ja -hallitukset suhtautuvat jo tehtyihin linjauksiin. Väliaikainen valmisteluelin aloittaisi toimintansa heti lain tultua voimaan, eli tavoitteen mukaan 1. heinäkuuta. Talvella 2022 käydään aluevaalit, joissa valittavat valtuustot ja hallitukset alkavat päättää myös hyvinvointialueiden valmistelusta.

– Joudutaan käymään keskusteluja että saadaan päätöksenteko aikaiseksi ja pohdinta siitä että vaikka saataisiin esitys tulevalle aluevaltuustolle ja hallitukselle organisaatiosta, nielevätkö tulevat päättäjät pureskelematta sen kokonaisuuden, vai haluavatko he myös vaikuttaa siihen, millaiseksi tuleva hyvinvointialue muodostuu, Parpo pohtii. 

– On paljon tekemistä. On 30 järjestämisvastuullista toimijaa. Se ei tapahdu ihan helposti.  Pöydän ääreen ei voida aina kutsua 30 ihmistä ja saada nopeasti linjaus, Parpo viittaa mukana olevien kuntien määrään Varsinais-Suomessa.

– Itse peräänkuuluttaisin sitä, että aikalisä voimaantulon osalta on perusteltua. Sillä voidaan turvata hallittu palvelujen järjestämisvastuun siirto voidaan hallitusti siirtää kunnilta hyvinvointialueille.

– Tämä ei ole puhdas ict-kysymys vaan laajempikin kysymys. 

Kuntaliitto: Kiireessä piilee sietämättömiä riskejä 

Koronapandemiaan reagoiminen on osaltaan haastanut kuntien ja alueiden mahdollisuuksia ennakoida uudistuksen toimeenpanoa. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen Ylen Ykkösaamussa (22.5.), että uudistuksen toimeenpanoa voitaisiin lykätä vuodella toimeenpanon pehmentämiseksi.

Samaa mieltä on Kuntaliiton sote-uudistuksen erityisasiantuntija Karri Vainio, jonka mukaan liian kireä aikataulu aiheuttaa ”lähes sietämättömiä riskejä” erityisesti hajanaisesta tilanteesta lähteville alueille. Näitä riskejä ei pitäisi ottaa, Vainio sanoo.

– Myös toimeenpanon ajoittuminen keskelle koronaepidemian jälkihoitovaihetta tuo omat lisähaasteensa, kuten myös se että monet hallituksen ajamat sisällölliset laki- ja kehittämishankkeet mukaan lukien kestävän kasvun ohjelman toimeenpano ajoittuvat samalla ajanjaksolle. Nämä kaikki kilpailevat alueiden ja kuntien tasolla samoista resursseista.

Vainio uskoo, että vaikka nyt päätettäisiin edetä sovitulla aikataululla, aikataulun realistisuuteen joudutaan palaamaan jo syksyllä, kun väliaikaishallinnot ovat käynnistäneet toimintansa.

Vainion mukaan valmistelussa poliittisesti asetettua aikataulutavoitetta linjattaessa ei ole riittävästi huomioitu sitä, että hyvinvointialueiden hallinnon ja päätöksentekojärjestelmän perustaminen lisäksi myös tehtävien hallitun siirron sekä erityisesti välttämättömien tietojärjestelmämuutosten valmistelulle ja toteuttamiselle tulisi jäädä riittävästi aikaa.

– Hyvinvointialueet ovat kokonaan uusia organisaatioita, joille tehtävät ja niihin liittyvä henkilöstö ja omaisuus siirretään, eikä tätä voida verrata esimerkiksi vapaaehtoisten sote-kuntayhtymien perustamiseen. 

Vainio pitää aiheellisena perustuslakivaliokunta huomiota aikataulun kireydestä.

– Kyse on paitsi uudistuksen toimeenpanovaiheen onnistumisesta, myös potilasturvallisuuden varmistamisesta, eikä tätä painavaa huomiota tulisi ohittaa olankohautuksella. Myös tehtäväkohtaiseen lainsäädäntöön ja esimerkiksi paljon esillä olleeseen julkisomisteisten yhtiöiden asemaan tarvitaan lakimuutoksia ja näiden valmistelulle tulisi jättää riittävästi aikaa.

Näin perustuslakivaliokunta lausui mm. aikataulusta:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kiirettä pitää. Tanska on luopunut omasta Sote mallistaan sen monien epäkohtien vuoksi.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*