Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantovastuu annetaan vireillä olevassa laki-uudistuksessa kuntayhtymille.

Yksittäinen kunta ei voi olla palveluntuottamisvastuussa kuin tietyin perustein, kertoi peruspalveluministeri Susanna Huovinen, sd., joka kommentoi uudistusta sorvaavan parlamentaarisen työryhmän ottamasta edistysaskeleesta perjantaina.

Huovinen ei kommentoinut Ylen uutista, että kokoomus jousti vaatimuksissaan vähentää tuottajien määrää.

– Tämä ei ole minkään puolueen malli. En avaa enempää sitä, mitä ryhmässä on keskusteltu, Huovinen sanoi.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Huovisen mukaan keväällä puolueiden ”sote-sovusta” mahdollisesti syntynyt käsitys, että kunnille jäisi järjestämisvastuuta, on alun perinkin ollut väärä.

– Paperissa selkeästi sovittiin että järjestelyvastuu siirtyy alueille. Perustuslaillisista syistä jouduttiin nyt ottamaan kunta pois, mitä itsekin pidän valitettavana.

Huovisen mukaan nyt saavutettu askel vauhditta merkittävästi lakiesityksen viimeistelyä niin että se saadaan aikataulussa eduskuntaan.

– Oleellista on, että julkinen taho on tuottamisvastuussa, eikä lähde liikkeelle mitään kilpailuttamiskierrettä.

STM:n tiedote: Sote-palveluista sopu

Laura Räty Ylelle: Olen erittäin tyytyväinen

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Lyhyt laki: 20 sairaanhoitopiiristä 18 itsehallinnollisen maakunnan sote-integraatioaluetta sanoo:

    Perustuslaki on yksiselitteinen, vaikka ministeri sitä kiertää.

    100-prosenttisesti perustuslain 121 §:n mukainen, itsehallinnollisen Etelä-Karjalan maakunnan sosiaali- ja terveyspiiri ei ole peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) sanaston mukainen ”tuotantovastuualue”, vaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan vahvistama sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäjä, jossa – yksissä käsissä – yhdessä tasossa – 100-prosenttisesti itsehallinnollisen maakunnan 100-prosettisesti itsehallinnolliset asukkaat tekevät maakunnan järjestämispäätökset, tuotantopäätökset, budjetti- ja rahoituspäätökset.

    Vapaaehtoisesti vuonna 2010:

    Perustuslain 121 §:n mukaisesti 100-prosenttisesti itsehallinnollisen Etelä-Karjalan maakunnan sosiaali- ja terveyspiirin – itsehallinnollisen keskussairaala-alueen so. sairaanhoitopiirin – demokraattisesti valitussa valtuustossa on 100-prosenttisesti itsehallinnollisia maakunnan kuntien asukkaita: perustuslaki 121 §:

    – 100-prosenttinen itsehallinto sekä maakunnan kunnissa että itsehallinnollisessa maakunnassa. Sama perustuslaillisuus ja subsidiariteettiperiaatteen mukainen verokruunujen tehokas käyttö on Ruotsissa.

    Nykyinen laki Suomessa. Kaikki Suomen kunnat kuuluvat oman maakunnan keskussairaala-alueen sairaanhoitopiiriin. Manner-Suomessa itsehallinnollisia maakuntia on 18.

    1) Etelä-Karjalan maakunnan nykyisen sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten valtuuston on eduskunnan perustuslakivaliokunnan vahvistama, koska se on nimenomaan 100-prosenttisesti perustuslain 121 §:n mukainen.

    2) Perustuslakijuristi Kaarlo Tuori toi asian perustuslain 121 §:n mukaisen Eksote-mallin esille selkeästi Helsingin Sanomissa 28.10.2014: sote-yhdessä tasossa, yksissä käsissä.

    3) Lyhyt laki: Suomeen 20 sairaanhoitopiiristä 18 itsehallinnollisen maakunnan sotea.

    Pienet kustannukset

    Perustuslaillisesti itsehallinnollinen Eksote pyrkii pienentämään kustannuksia, koska se on sekä itsehallinnollisen maakunnan että itsehallinnollisten maakunnan kuntien veronmaksajien talouden etu.

    Vastaava kustannuksia pienentävä subsidiariteettiperiaate eli läheisyysperiaate on lähtökohtana Ruotsissa: estetään yläpuolinen byrokratisoituminen.

    Samalla valtion talous hyötyy perustuslaillisesta maakunnallisesta kustannusten hillinnästä.

    Perustuslaki 121 §: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote:

    Valtuusto:

    a) Järjestämispäätökset.

    b) Tuotantopäätökset.

    c) Budjetti- ja rahoituspäätökset.

    d) Kuntien omaisuuden (sairaanhoitopiiri) omistajaohjaus.

    Operatiivinen henkilöstö:

    Päivittäinen sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) hoitoketjujen yhdistäminen – sote-integraatio:

    a) Lähiterveyspalvelut, lähisosiaalityö.

    b) Aluesairaalat.

    c) Maakunnan keskussairaala.

    d) Tarvittaessa hoitoketju integroidaan johonkin viidestä yliopistosairaalasta, joissa on erityisen kallis ja vaativa erikoissairaanhoito. Yhtä asukasta kohti tapahtumia on kerran tai ei lainkaan.

    e) Painopiste pidetään lähiterveydenhoidon ja lähisosiaalityön ennaltaehkäisevässä työssä sekä tehokkaassa kuntoutuksessa: saavutetaan hyvä hoitovaste, tuotavuus, kustannustehokkuus ja toiminnan laatu.

  2. Lyhyt laki: 20 sairaanhoitopiiristä 18 itsehallinnollisen maakunnan sote-integraatioaluetta sanoo:

    Google: Lokala förutsättningar får styra – SKL

    Google: Därför är självstyrelse bra – SKL

  3. Minä kun ymmärsin että tuotanto ja järjestämisvastuu erotetaan siten että 5 piiriä ei itse tuota palveluja…

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*