Lähes 20 kuntaa on päättänyt hankkia kaikki sote-palvelunsa yksityiseltä puolelta ja sama määrä kuntia harkitsee eri lähteiden mukaan palvelujen ulkoistusta. Vaikka arvio on todennäköisesti yläkanttiin, ulkoistustrendi tulee jatkumaan.

– Kuntien edunvalvojan vinkkelistä katsottuna tilanne uhkaa mennä entistä sekavammaksi. Sieltä voi tulla kunnille yllättäviä kustannuksia, kun myöhemmässä vaiheessa hypätään mukaan toisten kuntien tai sote-alueiden rakentamaan yhteistyöhön. Samoin sopimuksista irti pääseminen tulee maksamaan, johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta muistuttaa.

Attendon viestintä- ja yhdyskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja ei sekamelskaan usko. Kokonaisulkoistukset istuvat sote-sopuun, kunhan se joskus saadaan aikaiseksi. Sopimukset siirtyvät perustettaville sote-alueille ja toiminta jatkuu entisellään.

– Kehitämme lähipalvelua jatkuvasti yhteistyössä kunnan kanssa, koska olemme sitoutuneet tiettyyn palvelutasoon. Sote-aluemalliin siirtyminen antaa mahdollisuuden ylittää kuntarajat niiden palvelujen osalta, joille sopisi laajempi väestöpohja, Korkeaoja arvioi.

Lapin läänin eteläreunalla sijaitseva 3 500 asukkaan Posio päättää joulukuussa, ulkoistetaanko sote-palvelut.

– Olemme koko 2000-luvun syöneet enemmän kuin tienanneet, eikä meillä ole aikaa odottaa sote-ratkaisun syntymistä. Meidän sote-kulut ovat noin 20 miljoonaa vuodessa ja siihen tulee joka vuosi miljoona euroa lisää. Sitä ei pieni kunta pysty millään paikkaamaan, kun samaan aikaan valtionosuuksista nipistetään, Posion kunnanhallituksen puheenjohtaja Olavi Lehtiniemi, kesk., tunnustaa.

Lue koko artikkeli Kuntalehdestä 10/2015, jonka teema on liiketoiminta

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Vuosien varrella ovat valtio ja kunnat menettäneet noin 8-10 miljardin ”säästöt”, kun on jahkailtu sote-asioissa eikä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ole päästy paljoakaan tekemään. Toivottavasti nyt päätökset saadaan aikaiseksi pian. Jo valmiina olevat ja tuleviin sote- alueisiin soveltuvat kuntayhtymät hyötyvät. Sen sijaan toimintojaan ulkoistaneet kunnat tulevat huomaamaan jälkikäteen sopimusten päätyttyä, ettei olisi kannattanut ulkoistaa vaan kehittää alueellista yhteistyötä. Jälkeenpäin tarkasteltuna laskut tuntuvat karvailta.

  2. Avatar Julkinen sote-hoitoketjuintegraatio plus 20 sairaanhoitopiirin sairaalat: säästö 2–3 mrd. / vuosi sanoo:

    Ei ulkoistamista ei yksityistämistä

    Ei osaoptimointia

    Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiristä, kuntayhtymästä, on perussopimuksella perustettu, ilman yhdenkään edellisen tai nykyisen valtioneuvoston ”lainsäädäntötyötä”, vapaaehtoisen perussopimuksen kirjoittamisella sosiaali- ja terveyspiiri, kuntayhtymä-Eksote vuonna 2010.

    Sairaanhoitopiirin itsehallintoon ei pidä puuttua.

    JULKISELLA RAHALLA TUOTTAVAT 20 JULKISTA HOITOKETJUINTEGRAATIOTA

    Yksityistäminen/ulkoistaminen laskee draammaatisesti julkisen hoitoketjuintegraation tuottavuutta eli perustuslaillista operatiivista hallintaa.

    Perustuslaillisessa sairaanhoitopiirissä, kuntayhtymä-Eksotessa ei ole tarvetta:

    1) yksityistää/ulkoistaa kuntien omistamia sairaaloita eikä

    2) osaoptimoida millään tavalla.

    – Yksikanavainen rahoitus on turha Kainuussa ja Etelä-Karjalassa osaoptimoinnin poisatamiseksi, koska se on jo poistettu kuntayhtymässä, sairaanhoitopiiristä muodistetussa sote-piirissä:

    mikään kunta ei voi siirtää kustannuksia toisille.

    Vatuloiva valtiovalta vs. kunnallinen itsehallinto

    Jos valtiovalta ei olisi ollut vuosikausia esteenä, niin perustuslailliset 20 sairaanhoitopiiriä olisivat perustaneet vauhdilla 20 ”Eksotea”, kunnalliseen itsehallintoon perustuen, koska on aito motivaatio säästää.

    Valtioneuvosto toisensa perään on kuluttanut kansallista aikaa turhaan työhön: hallitusten, eduskuntien, valtion ja kuntien virkamiesten kallista aikaa, tupakkaa, kampaviinereitä.

    Pääministeri Sipilä vs. perustuslaillinen Eksote

    Sipilän hallitus haluaa lakkauttaa muutaman sairaalan perustuslaillisesti itsehallinnollisilta sairaanhoitopiirin kunnalliselta itsehallinnolta.

    Sairaaloiden lakkauttamusella ei ole kansantalouden mittakaavassa merkitystä.

    Sen sijaan on kansantaloudellista merkitystä sillä, että vahvasti perustuslailliset sairaanhoitopiirit itsehallinnoivat ja innovoivat hyvällä motivaatiolla omia sairaaloita ja julkista sote-hoitoketjuintegraatiota.

    Nykyinen hallitus pyrkii nollaamaan perustuslaillisen motivaation ja tuottavuuden.

    On perustuslain vastaista ministeri Rehulan ja pääministeri Sipilän puuttua sairaanhoitopiirien perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten itsemääräämisoikeuteen.

    YKSITYISTÄMINEN JA KAIKKI HAITALLINEN OSAOPTIMOINTI LOPPUU

    Nopea ja tuottava julkinen sote-hoitoketjuintegraatio vuoden 2016 alusta:

    Vapaaehtoinen sote. PL 121 järjestämispäätöksiin, t

    – Perustuslaki 121 §, ensimmäinen ja neljäs momentti: kuntien motivaatio säilyy tuottavuuden vapaaehtoiseen innovointiin ja toisten innovaatioiden käyttöön ottoon: säästö 2–3 miljardia euroa vuosittain, vuoden 2016 alusta, ellei pääministeri asetu esteeksi, kuten edeltäjänsä. Vrt. maaliskuun 24. päivän 2014 sote-tiedotustilaisuus. Löytyy verkosta.

    Sipilän hallitusohjelma ei ole valmiiksi perustuslaillinen:

    – Sipilä jatkaa vatulointia, aikaa kuluu vuosia, julkinen talous kärsii jokainen vuosi jopa 3 miljardia euroa itsevaltaisen valtioneuvoston tähden!

    KUNNALLINEN ITSEHALLNTO, 20 SAIRAALAA + SOTE, SÄÄSTÄÄ 2-3 MILJARDIA EUROA VUOSITTAIN

    Ei yksityistämistä, ei ulkoistamista, osaoptimointia.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*