Stenvall: Sote-uudistuksen voi keskeyttää
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun hallintotieteen professori Jari Stenvall on valmis puhaltamaan pilliin sote-uudistuksen tiimoilta. Stenvall pureutui aluehallintouudistuksen tilaan kotikuntansa paikallislehden Pirkkalalaisen haastattelussa.
-Uudistuksen keskeytys olisi aivan perusteltua, koska sen tavoitteet ovat hämärtyneet. Olen totaalisesti tippunut kärryiltä, kuinka tehdyt ratkaisuehdotukset todella tuottaisivat toivottuja vaikutuksia eli sosiaali- ja terveyspalvelut paranisivat ja syntyisi kustannussäästöjä, ihmettelee Stenvall.
Professori Stenvallin mielestä olisi syytä lähteä uudelleen liikkeelle palvelujen käyttäjän näkökulmasta. Maakuntauudistus voitaisiin hänen mukaansa toteuttaa myöhemmin.
-Perusasioihin palattua pitäisi miettiä uudelleen, miten sosiaali- ja terveyspalveluita parannetaan käyttäjänäkökulmasta. Toiseksi pitäisi kirkastaa, mitkä toimenpiteet tuottavat uudistuksessa kustannussäästöt. Maakuntien uudistumista tarvitaan, mutta se voi tulla soten rinnalla tai jälkeen, Stenvall jatkaa lehden haastattelussa.
Asiantuntija olisi valmis panostamaan entistä enemmän suurten kaupunkiseutujen menestymiseen. Niiden imussa olisi Suomellakin mahdollisuus nousta suosta.
-Katse on käännettävä vahvasti suurten kaupunkiseutujen puoleen. Nykymaailmassa valtiot pärjäävät vahvojen kaupunkiseutujen avulla. Nyt esillä oleva malli heikentäisi kaupunkiseutujen mahdollisuuksia, professori Jari Stenvall painottaa haastattelussa.
Linkki Pirkkalalaisen näköislehteen. Stenvallin haastattelu on kokonaisuudessaan sivulla 7.
Herättää ihmettelyä, miksi yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa toimivat tutkijat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ottavat julkisuudessa niukanlaisesti kantaa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin. Asioiden keskeneräisyys ei ole pätevä syy olla vaikuttamatta. Vaikuttamisen pitäisi tapahtua poliittisen prosessin aikana tai mieluummin jo ennen sitä.
Poliittinen leimautuminen on yksi motiivi olla puuttumatta ajankohtaiseen teemaan. Toinen syy näyttää olevan kaino hienotunteisuus muun kiireen keskellä. Poliittinen vaikuttaminen tutkitulta asiapohjalta on tutkijan velvollisuus silloin, kun liikutaan tutkijan asiantuntemusalueella.
Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät jatkavat uudistusta.
Pohjois-Karjalan sote-sairaanhoitopiiri käynnistää operatiivisen hoitoketjujen hallinnan 10 kuukauden kuluttua.
Vuosibudjetit voidaan laatia niin, että Pohjois-Karjalan kuntien nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten nousunopeus 6–8 prosenttia saadaan taittumaan 1 prosenttiin.
Tällä uudistuksella Pohjois-Karjalan sote-sairaanhoitopiirin (esiaste aluekunnalle) kuntayhtymän jäsenkunnat turvaavaat lähipalvelut, hillitsevät kustannusten ja veroprosentin nousun kunnissa. Rahaa kunnille jää muuhunkin.
Pohjois-Karjalan keskussairaala on täyden palvelun sairaala, ja Suomen kustannustehokkain ja tuottuottavuudeltaan paras.
Kustannusten nousunopeus 1 prosenttia tarkoittaa, että Pohjois-Karjala on hoitanut omalta osaltaan kestävyysvajeen kuntoon vuosia etuajassa noudattamalla perustuslain 121 §:ää.
Perustuslakivaliokunta on hyväksynyt 20 sote-sairaanhoitopiirin kuntayhtymät.
Mikään ei estä Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymiä yhdistämään ainoastaan perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon demokratian ja rahoituksen nykyisille sairaanhoitopiirien kuntayhtymien valtuustoille. Näissä istuvat kaikki eduskuntapuolueet. Sosiaalipalvelut rahoittaa ja järjestää edelleen em. sairaanhoitopiirien sisään jäävät kunnat.
Keskeyttäkää ihmeessä hullu uudistushanke!
Sipilän hallitus toistaa Kataisen-Urpilaisen hallituksen perustuslain 121 §:n kiertämistä sotella vivuttamalla. Politiikka on leikkaavaa ja keskittävää, kuten Kataisen hallituksella. Toimii Suomen kuntia vastaan.
Sekä pienet ja keskisuuret kunnat että suuret kaupunkikunnat menettävät budjettivallan ja tosiasiallisen päätösvallan julkisten sote-palvelujen laadusta ja siihen vaikuttavasta laskun suuruudesta: noudattaa Jyrki Kataisen soten isäntäkunnat ja renkikunnat -mallia. Vain tulokulma muuttuu valtion ollessa rahoittaja ja isäntäkunta. Mistä tämä on lähtöisin? Äänestäjät ennen 2015 eduskuntavaalia eivät ole asiaa ymmärtäneet!
Pohjois-Karjalan kunnallisveron maksajat rahoittavat oman soten sekä nyt että 1.1.2017 alkaen, kun sote-sairaanhoitopiirin kuntayhtymä käynnistyy. Lisäksi Pohjois-Karjala saa perustuslaista johdetun rahoitusperiaatteen mukaiset valtionosuudet.
Silmänkääntötemppu
Pääministeri Sipilä (kesk.) ottaa sote-sairaanhoitopiiriltä itsemääräämisvallan pois, poistamalla sekä kunnallisverorahoituksen että valtionosuudet sote-sairaanhoitopiirin budjetista.
Maan hallitus ottaa sekä rahoituksen ja bujettivallan että itsemääräämisvallan Pohjois-Karjalan sote-sairaanhoitopiiristä itselleen.
Maan hallitus poistaa myös perustuslakivaliokunnan perustuslaista johtaman rahoitusperiaatteen mukaiset valtionosuudet, joita käytetään peukaloruuvina Pohjois-Karjalan asukkaitten perustuslaillista asemaa kohtaan.
1) Pohjois-Karjalan kunnallisverovelvolliset eivät enää maksa kunnallisveroa omista sote-palveluista.
— Sen sijaan silmänkääntötempulla valtio eli vähintään joka neljäs vuosi vaihtuva maan hallitus kerää Pohjois-Karjalan kunnallisverovelvollisilta Yle-veron kaltaisen veron, joka pyrkii jäljittelemään aitoa kunnallisveroa.
2) Toisin sanoen veronmaksajat ovat samat ja veroluokka sama, mutta keskustapuolueen puheenjohtajan Sipilän tempulla 1.1.2017 aloittava itsemääräämisvaltainen Pohjois-Karjalan sote-sairaanhoitopiiri po. aluekunta (Ryynänen*) menettää budjettivallan ja päätösvallan palveluista toisin sanoen menettää perustuslain 121 §:n tarkoittaman itsemääräämisvallan po. itsehallinnon.
Tämä on vastoin kahden suurimman eduskuntapuolueen Keskustapuolueen puoluevaltuuston kotikunnat-maakuntamallia sekä vastoin Perussuomalaisten puoluevaltuuston peruskunnat ja piirikunta -mallia (Aluekunta Ryynänen*).
*Ryynänen: Uudistuksen ydintavoite vaarassa
https://kuntalehti.fi/kuntauutiset/paatoksenteko/ryynanen-uudistuksen-ydintavoite-vaarassa/