STM ei esitä SoteDigi Oy:n omistajaosuuksiin lausunnoissa vaadittuja muutoksia
Tuleville maakunnille ICT-ratkaisuja kehittävän SoteDigi Oy:n omistajaosuuksiin ei ole tulossa muutoksia, kertoo johtaja Minna Saario sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston digitalisaation ja tiedonhallinnan ryhmästä.
Valtiolla on yhtiössä 33,4 prosentin omistusosuus ja loput osuudet jaetaan maakunnille niiden väestömääriin suhteutettuna. Käytännössä yhtiön pääomistajia tulevat olemaan valtio ja Uudenmaan maakunta.
Osuuksiin toivottiin muutoksia useissa lausunnoissa, joita STM pyysi esitysluonnoksesta säädökseksi SoteDigi Oy:stä
Tampereen kaupungin mukaan valtion osuus tulisi olla vain 10 prosenttia. Valtion pienempää omistusosuutta tukee se, että valtiolla ei ole riittävästi osaamista ja resursseja sote-ICT:n kehittämiseen, Tampere katsoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tampere pitää hyvänä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ehdotusta, että viidellä maakunnalla, joista löytyy yliopistosairaala, olisi 50 prosenttia yhtiön omistuksesta.
”Tämä tukisi paremmin alkuperäistä tavoitetta itsehallinnollisten maakuntien yhtiöstä”, Tampereen lausunnossa muistutetaan.
Myös Oulu on lausunnossaan sitä mieltä, että kullekin yliopistollisen sairaalan maakunnalle tulisi antaa 10 prosentin omistusosuus.
”Pääkaupunkialueen ulkopuolisen Suomen näkökulmasta ei saa muodostua tilannetta, että SoteDigi Oy:n päätöksenteossa äänivalta keskittyy niin, että valtio ja Uusimaa saavat yhteensä yli 50 % äänivallan yhtiössä”, Oulun lausunnossa todetaan.
”SoteDigi Oy:n ja maakuntien omistusosuudet tulee ottaa uudelleen tarkasteluun osana yhtenäistämispolitiikkaa”, lausui puolestaan Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntavalmistelun organisaatio.
”Jos Sotedigi-yhtiön omistus on maakunnan väestömäärän mukainen, pienillä maakunnilla ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa päätöksenteossa”, muistutti Kainuun sote -kuntayhtymä.
Kuntaliiton lausunnossa muistutettiin, että pienimpien maakuntien omistusosuus on jäämässä alle 1 prosentin suuruiseksi. Koska tarkoitus on toimi kaikkien maakuntien palveluiden kehittäjänä, maakuntien omistusosuuksia tulisi tasata yhdenvertaisemmaksi, Kuntaliitto katsoi.
Huolimatta useista samansuuntaisista lausunnoista omistajaosuuksiin ei siis esitetä muutosta.
Minna Saarion mukaan valtiolle halutaan jättää vahva asema, koska yhtiö tekee uusia ratkaisuja¸ joiden tehokas käyttöönotto tulee varmistaa.
– Toinen tekijä on se, että mikäli Kela olisi jossain vaiheessa yhtiön osakas, mitä on pohdittu, niin valtion osuus on sellainen josta voitaisiin irrottaa [Kelalle]. Siitä ei kuitenkaan ole mitään ratkaisuja vielä. Valtio arvioi tarvetta omaan omistukseensa vuoteen 2025 mennessä.
Tuottotavoitteita ihmeteltiin
Useat lausunnon antajat ihmettelivät SoteDigi Oy:lle asetettua tuottavuustavoitetta, muun muassa vuosittaista 200 miljoonan euron kustannushyötyä. Yhtiön on määrä edesautta sote-kustannusten nousun taittumista 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.
Lausunnoissa ihmeteltiin, miksei kustannushyötyodotuksia ja muita tuottotavoitteita ole avattu yksityiskohtaisemmin. Tavoitteita pidettiin epärealistisina.
Minna Saario myöntää, että investointien hyötyjen osoittamisessa on haasteita. Hyödyt tulevat maakuntien toiminnasta, hän muistuttaa.
Konkreettisena esimerkkinä hyötyodotuksesta hän mainitsee tiedon integraatioalustan, jonka luominen on jo käynnissä.
– Se on ratkaisu joka lopulta voi toteuttaa tiedonsiirtoja maakuntien sisällä ja erityisesti niiden välillä sekä Kelan tuottamiin valinnanvapausmallin tiedonhallintapalveluihin ja Kanta-palveluihin.
Miten käy nykyisten ratkaisujen?
Lausunnon antajat toivat esille myös huolensa siitä, jääkö maakunnille vapautta hyödyntää jo olemassa olevia, tuttuja ja toimivia toimintamalleja.
Saarion mukaan ei voida välttää sitä, että joistain olemassa olevista malleista joudutaan luopumaan. Edessä on sen tarkastelu, millaisia ratkaisuja on jo olemassa ja missä järjestyksessä jo kehitettyä on tarpeen korvata ja korvataan.
– Samoin kuin Vimanan kohdalla, on asioita ja yksityiskohtia jotka tarkentuvat työn edetessä.
Viime kesänä valtion perustama Vimana Oy tuottaa ja tarjoaa maakunnille asiantuntija- ja kehityspalveluita sekä hankkii markkinoilta ja yhteistyökumppaneiltaan tarvittavia ohjelmistoja ja muita ratkaisuja.
– Muutostilanteet ovat aina haasteellisia. Jos odotetaan että maakunnat ovat juridisesti olemassa ja ne pystyvät lähtemään toimimaan ja sen jälkeen neuvottelisivat keskenään ja miettisivät tehdäänkö jotain yhdessä vai ei, sellaiseen prosessiin menee aiempien kokemusten perusteella helposti kolme vuotta. Kantavana ideana on ollut saada toimija, jolla on toimintakyky mahdollisimman nopeasti.
