Kuva: Ville Miettinen
Hallitus aikoo kiristää kuntien sote-rakentamista ja -investointeja suitsivaa lakia.

Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää Tampereen kaupungille poikkeusluvan sosiaali- ja terveydenhuollon uudisrakennushankkeeseen.

Poikkeusluvalla rakennetaan Tampereen Kaupin yliopisto- ja sairaalakampusalueelle 40 000 asukkaan väestöpohjalle mitoitettu perusterveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen yksikkö, joka korvaa Tammelakeskuksen terveysaseman.

Kehityshyvinvointikeskusta on suunniteltu yhteistyössä Tampereen kaupungin, Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Kangasalan kaupungin ja Pirkanmaan sote-valmistelun kanssa.

Tampereen kaupungin tiedotteen mukaan hyvinvointikeskuksen sosiaali- ja terveyspalvelut on tarkoitus kytkeä niiden kehittämistä tukevaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä vahvaan ennaltaehkäisevään työhön.

– Kehityshyvinvointikeskus nostaa Tampereen ja Pirkanmaan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut kansainvälisen kehittämisen kärkeen ja vahvistaa hyvinvointipalvelujen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta, sanoo Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen johtaja Taru Kuosmanen.

Tampereen yliopiston vararehtori Juha Teperin mukaan yliopisto on jo pitkään toivonut mahdollisuutta kytkeä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen opetusta ja tutkimusta nykyistä paremmin yhteen peruspalvelujen tuotannon kanssa. Tähän yliopiston Kaupin kampuksen yhteyteen syntyvä hyvinvointikeskus luo ainutlaatuisen ympäristön.

− Syntymässä on yliopistollinen kehityshyvinvointikeskus, jossa hyödynnetään yliopistosairaaloiden parhaat käytännöt. Kansalaiset saavat sieltä hyvinvointipalveluja, joita tehdään yhteistyössä huippututkimuksen kanssa, kertoo Teperi.

Hallitus haluaa tiukentaa sote-rajoituslakia

Sipilän hallitus jatkoi tämän vuoden alussa kuntien sote-palvelujen ulkoistuksia ja investoineja hillitsevää ns. rajoituslakia kestämään vuoden 2022 loppuun.

Rinteen hallitus haluaa tiukentaa lakia ja esittää, että se jatkuisi vuoden 2025 loppuun asti.

Rajoituslaki edellyttää, että kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisissa sote-palvelujen ulkoistussopimuksissa on irtisanomisehto, jos sopimus on voimassa vuoden 2023 jälkeen.

Irtisanomisehto olisi kirjattava, jos sopimuksen ennakoitu vuotuinen arvo ylittäisi 15 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisista menoista. Uudella maakunnalla olisi oikeus irtisanoa sopimus vuonna 2024 ja 2025 kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla ilman korvausvelvoitetta.

Sipilän hallituksen sote-uudistusyrityksen tyssättyä kunnissa, joissa uudistusta oli odotettu ja sitä varten oli tehty paljon valmisteluja, toivottiin rajoituslain purkamista.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*